Älyvapauden patsas

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Star.svg
Tämä artikkeli on kouluesimerkki siitä, miltä hyvä sivu voi näyttää. Tee näin.
Älyvapauden patsaan entisöinnin yhteydessä vuonna 1986 sen ulkomuotoa muutettiin enemmän nykyajan tyyliä vastaavaksi.

Älyvapauden patsas sijaitsee Yhdysvalloissa New Yorkin kaupungin välittömässä läheisyydessä ja on suosittu turistikohde. Patsaan lahjoitti Ranskan valtio Yhdysvalloille vuonna 1886 Yhdysvaltain vapaussodan 100-vuotissyntymäpäivien kunniaksi, koska vapaussodassa kunnioitettiin samoja arvoja kuin Ranskan vallankumouksessa (17891799), vaikkakin hieman erilaisessa valossa. Mm. giljotiinit jätettiin säästösyistä kokonaan pois. Patsaan jalustassa on museo, jossa esitellään amerikkalaisten erilaisia älyvapaita edesottamuksia alkuvuosien intiaaniselkkauksista aina George W. Bushin Irakin sotaan.

Historialliset arvot[muokkaa]

Älyvapauden patsaan suunnittelivat ammattimainen pilakuvanveistäjä Frédéric Auguste Bartholdi ja muun muassa Eiffelin tornin suunnitellut diplomi-insinööri Alexandre Gustave Eiffel. Patsaan mallina Bartholdi käytti amerikan-ranskalaista Isabella Eugenie Boyeriä, joka omasi perinteisen amerikkalaisen ruumiinmuodot. Bartholdi muutti kuitenkin nämä ruumiinmuodot miessilmää miellyttävämpään muotoon, sillä totesi, ettei tästä naisesta muuten pilakuvaa voinut saada. Kerrotaan kuitenkin, että patsaan tiukka ilme olisi otettu Bartholdin tiukalta kasvatusäidiltä, jonka rangaistuksia Bartholdi kuulemma aina muisteli haikeuden kyyneleet silmissään. Patsaan tukirakenteet suunnitteli taas puoliammattimainen arkkitehti Eiffel apunaan kasa tulitikkuja ja pikaliimaa, joilla hän kokeili käytännössä tukirakenteiden kestävyyttä heittelemällä niitä päin paperilennokkeja. Tämä simuloi mahdollisia uhkatekijöitä.

Suunnittelu aloitettiin vuonna 1869. Sen jälkeen patsas rakennettiin Ranskassa ja kärrättiin laivarahtina Yhdysvaltoihin pystytettäväksi. Tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka sekä patsaan antajat että vastaanottajat kunnioittivat ja toteuttivat patsaan aatetta ja nimen tuomaa vastuuta. Totta kai olisi ollut järkevämpää rakentaa patsas Yhdysvalloissa, eikä meren tuolla puolen Ranskassa, mutta älyvapaudenaate suorastaan vaati rakennuttajia hoitamaan kokoamisen kotimaassaan. Patsas saatiin valmiiksi kesällä 1884.

Patsaan sijainnin määräsi kenraali William Tecumseh Sherman vuonna 1877. Paikaksi hän valitsi sotilaallisesti merkittävän Bedloe's Islandin, jolle hän halusi pystyttää ilmatorjuntatykin saksalaisia salaisia aseita vastaan. Valitettavasti hän kirjoitti sijainnin väärään arvopaperiin, minkä vuoksi patsas päätyi saarelle New Yorkin rannikolle ja ilmatorjuntatykki keskelle Manhattania.

Patsaan jalustan suunnitteli taas amerikkalainen arkkitehti Richard Morris Hunt, joka suunnitteli jalustasta aluksi psykedeelistä teknodiscoa, mutta joutui luopumaan suunnitelmasta ympäristön paineiden vuoksi, jolloin tilaan perustettiinkin museo. Katon peilipallo kuitenkin sai pitää paikkansa, sillä sen kiinnittämisessä käytetyt niitit eivät enää lähteneet irti. Jalustan museo saatiin viimeisteltyä 22. huhtikuuta 1886, muutamaa kuukautta ennen patsaan saapumista kaupunkiin ranskalaisella Isere-laivalla satamaan 17. heinäkuuta 1885. Patsaan pinta oli kärsinyt yllättävän vähän pitkällä laivamatkalla, ottaen huomioon, että alus oli ehtinyt kierähtää parikin kertaa ympäri ensimmäisen perämiehen ottaessa vapauden karien taklaamiseen. Pikku kolarista jääneet raot oli kuitenkin helppo tilkitä purukumilla. Patsas pystytettiin nelisen kuukautta myöhemmin ja paljastettiin 28. lokakuuta 1886. Patsaan paljastustilaisuudessa oli paikalla mm. silloinen Yhdysvaltain presidentti Grover Cleveland sekä tuhansittain kiinnostuneita paikallisia ja postikorttivalokuvaajia. Presidentti Cleveland kuitenkin harmistui valtavan pyyheliinan valahtaessa pois patsaan päältä, sillä naisten ja värillisten äänioikeuden aktiivisena vastustajana hänestä oli loukkaavaa, että patsas esitti värillistä (vihreähän on väri, vai mitä?) naishenkilöä. Cleveland leppyi kuitenkin muistaessaan, että patsas sijaitsee New Yorkin, Yhdysvaltain hellan vierellä, jonne naiset todellakin kuuluivat. Hän antoi kuitenkin vielä kritiikkiä siitä, kuinka ilmatorjuntatykin pitäisi hänestä hieman paremmin kätkeytyä maastoon.

Vuonna 1916 patsaan sisälle tunkeutunut hot dog -koju räjähti paistinrasvan ylikiehumisen seurauksena ja aiheutti patsaalle noin 100 000 dollarin tuhot. Räjähdyksestä johtuen pääsy patsaan soihtuun evättiin, vaikka sillä ei ollutkaan mitään tekemistä räjähdyksen kanssa. Silti pelättiin, että soihtu voisi olla paloturvallisuuden kannalta vaarallinen.

Patsas kunnostettiin vuonna 1986. Remontin aikana patsaan ulkomuotoa hieman ehostettiin modernimpaan suuntaan, joka myös heijastelee selkeämmin niitä älyvapauden ihanteita, joita jokainen amerikkalainen rakastaa ja joiden monumentin jokainen turisti haluaa valokuvata (ja jota päin jokainen terroristi haluaisi lentää Boeing 747:llä).

Fyysiset arvot[muokkaa]

Älyvapauden patsaaseen käytettiin 31 tonnia kuparia, 125 tonnia terästä ja sen jalusta on tehty betonista ja painaa 27 000 tonnia. Tämä itsessään jo viittaa patsaan aatteen kunnioittamiseen, sillä teollistuvalla Yhdysvalloilla olisi varmasti ollut parempiakin metallien sijoittamiskohteita kuin 93 metriä korkea patsas. Ranska olisi esimerkiksi voinut tukea Amerikan Yhdysvaltojen teollistumista lahjoittamalla nämä metalli- ja betonimäärät uuden tehtaan muodossa. Amerikkalaiset ja ranskalaiset katsoivat kuitenkin hyödyllisemmäksi rakentaa valtaisa metalliklimppi, joka vielä suojaavien aineiden puutteen vuoksi meri-ilma hapetti sairaanoloisen vihreäksi. Mutta kuten edellä mainittiin, kyseessä olivat vain patsaan nimen tuomat velvoitteet. Lisäksi useat amerikkalaiset ovat todenneet patsaan nimen ja rujon ulkomuodon edustavan kaikkea sitä, mitä amerikkalaisetkin ulkomaailmassa edustavat.

Filosofiset arvot[muokkaa]

Patsaaseen kuuluvat myös syvät, esimerkiksi John Locken ajatuksiin perustuvat filosofiset arvot. Ranska nimittäin antoi patsaan osittain siitä syystä, että yhdysvaltalaiset vapaussodassaan kunnioittivat samoja ajatelmia, joita ranskalaiset käyttivät Ranskan suuressa vallankumouksessa heittoaseina paikallisia monarkkeja vastaan. Tärkein näistä ajatelmista oli:

”Vapaus, veljeys ja tasa-arvo.”
~Ranskan vallankumoukselliset

Valitettavasti sen enempää amerikkalaisille kuin ranskalaisille ei koskaan selvinnyt, että nämä ajatelmat päätyivät erinäisten virheellisten amerikankielisten käännösten (ajatelma oli alun perin ranskankielinen, jos et sitä tiennyt) ja taittovirheiden vuoksi Yhdysvaltoihin hieman virheellisessä muodossa:

”Älyvapaus, veljeys ja tasa-arvo.”
~”Ranskan vallankumoukselliset”

Tämä muotoilu tosin kävi yhdysvaltalaisille aivan yhtä hyvin kuin alkuperäinen, ellei jopa paremmin. Ajatelma purettiin seuraavasti: Älyvapaus oli yhdistelmä negatiivista ja positiivista vapautta (John Stuart Mill) tehdä mitä tahansa, minkä itse katsoo hyväksi, ilman muiden ihmisten (tai valtioiden) estämistä. Tätä politiikkaa Yhdysvallat onkin harrastanut jo tovin aikaa. Veljeydellä tarkoitettiin miesten välistä toveruutta ja oikeutta ajaa naiset hellan ääreen. Tämä argumentoitiin sillä, että muutenhan ajatelmassa lukisi ”veljeyden” sijasta ”sisaruus”. Tasa-arvo taas tarkoitti selvästi sitä, kuinka kaikki valkoiset ovat tasa-arvoisia keskenään. Mustia tai muun värisiä ei tietenkään laskettu, sillä kaikki, jotka eivät olleet valkoisia, olivat sen ajan logiikan puitteissa tietenkin orjia, tai ainakin vähemmän tärkeitä.

Muitakin ajatuksia, joita käytettiin niin Yhdysvaltain vapaussodassa kuin Ranskan vallankumouksessakin, olivat Locken luonnolliset oikeudet, joissa oli joitakin samoja piirteitä kuin ylemmässä sloganissa. Tässä ne ovat (sulkuihin merkitty yhdysvaltalainen selvennys)

  • Oikeus elämään (ja sen viemiseen)
  • Oikeus terveyteen (jos on rahaa)
  • Oikeus älyvapauteen (taidettiin jo selittää)
  • Oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen (erityisesti jos muut ovat homoja)
  • Oikeus omaisuuteen (ja sen kasvattamiseen, kasvattamiseen ja kasvattamiseen äärikapitalismilla)
  • Oikeus oikeus rangaista niitä, jotka rikkovat näitä oikeuksia (vaikka ilman YK:n lupaa)

Nämä englanninkieliset ajatelmat käännettiin yhdysvalloiksi käyttäen mallina aikaisemmin julkaistua yhden sivun teosta "Älyvapaus, veljeys ja tasa-arvo", jonka vuoksi tuttu käännösvirhe pääsi toistumaan jälleen. Patsaassa sen kruunun seitsemän kärkeä kuvastavat näitä oikeuksia sekä amerikkalaisten jokamiehenoikeutta kantaa asetta ja yrittää salamurhata presidentti.