Barbaari
- Tämä artikkeli käsittelee ihmistyyppiä. Mikäli etsit tietoa kuvitteellisesta kapakasta, kokeile, löytyisikö se hyppäämällä katolta.
Barbaari on yleisnimitys henkilöille, jotka ovat barrakkaita ja äänekkäitä sekä heiluttelevat valtavia taistelukirveitä. Se on myös haukkumanimi henkilöille, jotka eivät käytä kravattia eivätkä nyherrä ruokaansa veitsellä ja haarukalla.
Barbaarit elävät yleensä suurissa heimoissa, jotta voivat paremmin puolustaa itseään roomalaisilta. Barbaarien keskuudessa suosittua hupia on piestä muusikoita ja ahmia villisikaa. Sellainen on myös hyvin suosittu harrastus kaikkialla Suomessa, mutta on huomattava, etteivät suinkaan kaikki suomalaiset ole barbaareja, ainoastaan parrakkaat, äänekkäät ja valtavia taistelukirveitä heiluttavat (eli melkein kaikki!).
Barbaarien nimet päättyvät tavallisesti ks-äänteeseen, esim Opeliks, Asteriks, Riks, Raks ja Poks sekä Pådaks (Poikkeuksiakin on, kuten kuuluisa Igor, mutta kuiskaillaan, että hänenkin nimensä oli alkujaan Pötsiks.)
Barbaarien toimeenkuvaan liittyy mm. neitojen pelastaminen ja raiskaaminen, hullujen demonijumalien tappaminen, pappien teurastaminen, jalokivien ryöstö ja kauppiaiden ryöstäminen. Viimeisin hoidetaan yleensä huudon: "Haa! Siellä röhnöttää lihava ja rikas porvari! Teenpä kansalle palveluksen ja ryöstän tuon pulleron!" saattelemana. Siinä vaiheessa "rikas ja pullea" kaalikauppias, joka on koko päivän yrittänyt raapia kasaan toimeentuloaan, on varmasti melko peloissaan.
Barbaarien selviytymisen salaisuus[muokkaa]
Vastoin kaikkia odotuksia barbaarit eivät ole vieläkään kuolleet sukupuuttoon, vaan yhä heitä vaeltelee kansan joukossa taistelukirveitään heilutellen. Syy selviytymiseen on salaperäinen taikajuoma, jonka barbaaritietäjät kehittivät vahingossa yritettyään löytää toimivan krapulalääkkeen. Juoman tärkein ominaisuus on, että se hohtaa salaperäistä valoa ja juodessa saa käyttäjän silmät vilkkumaan hassulla tavalla. Sivuvaikutuksena se suo käyttäjälleen yli-inhimilliset voimat ja pitkän iän.
Taikajuoman resepti on pysynyt salaisuutena tuhansien vuosien ajan kunnes 1800-luvulla alkoholisoitunut tietäjä Akvavituks myi reseptin muuan amerikkalaiselle John S. Pembertonille parista viinapullosta. Herra Pemberton kehitteli reseptistä kammottavan makuisen virvoitusjuoman lisäämällä siihen kokaiinia ja mursun verta. Alkuperäisen reseptin mukaan juomaan olisi kuulunut leikata mistelin oksia kultaisella sirpillä, mutta Pemberton oli köyhä ja ruma, joten hän käytti partaveistä, minkä seurauksena juoma menetti kaikki hyvät maagiset ominaisuutensa ja siitä tuli riippuvaisuutta aiheuttavaa ja hampaita syövyttävää kammottavaa möljää. Barbaarien taikajuoman salaisuus oli siis turvassa, vaikka Pembertonin keksintö saavuttikin valtavan suosion ensin rotanmyrkkynä ja sitten virvoikkeena.
Kuuluisia barbaareja[muokkaa]
- Joulupukki, Korvatunturilla asustava punapukuinen barbaaripäällikkö, jolla on komennossaan tontuiksi kutsutuista barbaareista koostuva sotaisa heimo. Tonttubarbaarit riitautuivat jo vuosisatoja sitten muiden suomalaisten barbaariheimojen kanssa ja muuttivat pohjoiseen piilopaikkaansa, jossa he vuosikausia kestäneen sisäsiittoisuuden takia ovat kehittyneet pienikokoisiksi ja karvaisiksi. Poikkeuksena tietysti itse Joulupukki, joka on mystisen taikajuoman (ks. ylempää) ansiosta elänyt kaikki nämä vuodet säilyttäen rehevyytensä.
- Lordi, tuhansien sekopäiden siittämä äpärä, biomekaaninen mies ja verenpunainen nukkumatti. Paitsi barbaarijohtaja, Lordi on myös Suomen keisari, mutta hänellä on hirviömäisissä hommissaan usein niin kova kiire, että hän on nimittänyt väliaikaiseksi edustajakseen Tarja Halosen, koska tämä näyttää aivan Conan O'Brieniltä, ja se on Lordin mielestä mukavaa. Barbaarijoukkoonsa Lordi ei hyväksykään aivan ketä tahansa. Toisin kuin Joulupukin tuhatpäisessä armeijassa, Lordin poppoossa on hänen itsensä lisäksi vain neljä jäsentä, mutta he ovat erittäin voimallisia ja barbaarisia ja syövät tonttuja iltapalaksi jäätelön kanssa.