Clint Eastwood

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jos haluat olla kuin Clint, pistä stetsoni päähän ja lue tämä artikkeli ääneen yhteen puremiesi hampaittesi lävitse.
Star.svg
Tämä artikkeli on kouluesimerkki siitä, miltä hyvä sivu voi näyttää. Tee näin.
Clinton Humperdinck Eastwood Jr.

Clint Eastwood (31. toukokuupxta 1930 - 32. toukokuuta 2080) on yhdysgoddamnvaltalainen elokuvanäyttelijä. Clint Eastwood on myös muusikko, käsikirjoittaja, tuottaja ja ohjaaja. Clint Eastwood onkin suunnitellut tekevänsä kokoillan elokuvan yksin. Muut elokuvantekijäthän ovat tavallisesti pirunmoisia tunareita. Ei Clintillä riitä kärsivällisyys katsella muiden tunarointia, perhana.

Hänet on palkittu neljällä pahuksen Oscarilla. Tämän seikan muistaminen nostaa välillä pahaa enteilevän irvistyksentapaisen hänen kasvoilleen. Irvistys puolestaan aikaansaa kylmän ringin läsnäolijoiden persauksien ympärille. Vaikka Clint vain hymyilee, hitto vie. Tai yrittää hymyillä. Arnold Schwartzenegger oli kerran paikalla Clintin hymyillessä. Arnold tunsi itsensä todella pieneksi. Kuin pelokkaaksi koiranpennuksi. Seuraavana yönä Arnold heräsi omaan itkunsekaiseen huutoonsa. Hän huomasi kastelleensa sängyn. Edes viikon mittainen tauoton punttitreeni ei palauttanut hänen itseluottamustaan. Edellinen lause oli aika pitkä. Clint ei pidä pitkistä lauseista, pirulauta. Eikä siitä, että hänen lännenohjauksiaan verrataan Sergio Leonen elokuviin. Muuten häntä saa kyllä arvostella. Jos tykkää lyijystä.

Suku[muokkaa]

Clint Eastwoodin isä, Clint Eastwood, oli terästehtaan työntekijä. Hänen äitinsä Margaret Ruth Eastwood o.s. Runner työskenteli IBM-tehtaalla. Kun tämän tietää, ymmärtää miksi Clint Eastwood näyttelee kuin kovapintainen robotti.

Syntymä[muokkaa]

Clint syntyi sairaalan kätilöosastolla San Franciscossa 31. toukokuuta 1930. Hän nousi seisomaan, potkaisi maata, katseli ympärilleen, irvisti ja sylkäisi tupakanmällinpalan lattialle, sekarotuisen piskin viereen. Koira vinkaisi hiljaisesti. "Ma'am", hän tervehti vaivihkaa äitiään stetsoniaan koskettaen, yhteen purtujen hampaiden lävitse puhuen. "Pop", hän nyökkäsi isälleen, lähes kuiskausta muistuttavalla äänellään. Jostain kuului huuliharpun alakuloinen ja pahaa enteilevä valitus. Tuuli pyöritti synnytyshuoneeseen joitakin arokierijäpensaan puskia. Alakerrasta kuului kannuksen kilahdus. Clint keskittyi kuuntelemaan, sulkien toisen silmänsä. Kannuksen kilahdus ei sopinut tilanteeseen. Hänen niskakarvansa nousivat pystyyn. Vaistomaisesti hänen peukalonsa napsautti siteen auki revolverikotelosta. Nyt kuului portaiden lankun narahdus. Clintin koura puristui Colt Navyn puisen kahvan ympärille. Synnytyshuoneen oven kahva alkoi painumaan alaspäin. Clint heilautti ponchonsa liepeen vasemman olkansa yli. Ovi aukeni, ja huoneeseen alkoi rynnätä italialaisittain englantia ääntäviä rajaseudun pistoleroja. Clint vetäisi Coltinsa kotelosta ja tulitti nopeasti kuin kone, hänen vasen kätensä löi iskurin taakse aina samalla hetkellä kun se oli iskenyt panoksen nalliin. Muutaman sekunnin kuluttua lattialla makasi neljä pistoleroa. Yhtä oli osunut vatsaan, ja hän vaikersi. Clint ampui varmistuslaukauksen ja valitus loppui. Oli hyvä, että rosvot hyökkäsivät suhteellisen nopeasti. Clintin kärsivällisyydellä on nimittäin rajansa. Hän tarkisti revolverinsa. Kuudestilaukeavan rulla oli tyhjä. Oli hyvä, ettei rosvoja ollut enempää. Clint ei ollut löytänyt kuudetta panosta siellä pirun pimeässä kohdussa. "Ma'am, pop. Let's go home", Clint sanoi. Ruudinsavu alkoi hälvenemään. Tilanne oli ohi. Clint Eastwood oli syntynyt.

Nuoruus ennen elokuvauraa[muokkaa]

Terästehtaalla kiskoja kanniskeleva Clint-isä katsoi poikaansa pahuksenmoista helpotusta ja ylpeyttä tuntien. Se ei ole ainakaan mikään pirun homo. Clintillä on siis työläistausta, perhana. Siksi hänen pitää kompensoida ja olla aina niin tiukkana. Näytteleminenhän ei ole oikeaa työtä, jumalauta. Sehän on mitä lie komeljanttareiden höpötystä. Näin Clint itsekin sanoi siellä pirun amiksessa, kun ne perhanan näytelmäkerholaiset pyysivät häntä mukaan. Clint teki mieluummin oikeita töitä, hitto soikoon. Hän työskenteli metsäpalon sammuttajana, lähettinä, kaupan apulaisena ja golf-kerhon caddyna. Tosimies kun oli, silloinkin jo, hänen testosteronitasonsa oli niin korkea, että hänen teki mieli saada naista jatkuvasti. Tässä oli kuitenkin dilemma. Clint, kirveellä veistetyn puupökkelön ulkonäön ja puhelahjat omaavana, ei oikein saanut iskettyä pimuja. Niinpä eräänä päivänä kahdeksattatoista kertaa masturboidessaan 25-vuotiaana neitsytpoikana hän keksi lukiessaan artikkelia Errol Flynnin naisseikkailuista: ehkä se ei olekaan niin pirun huono juttu, se pahuksen näytteleminen. Hän sylkäisi tupakanmällin lattialle, ja käveli lähimmän elokuvastudion portista sisään.

Elokuvaura[muokkaa]

Clint ottamassa kuppia vuonna 1962, ennen pastawestern-aikaa.

Clintin ensimmäinen elokuva, Hirviön kosto (1955), on yksi niistä sen pirun Mustan laguunin hirviöstä kertovista elokuvista. Clint näytteli siinä Jennings-nimistä hahmoa, joka oli joku perhanan laboratorioavustaja tms. Roolit olivat näin hiton huonoja alkuun. Sitten 50-luvun lopulla hän pääsi lännensarjaan Rawhide, mikä oli perhanan paljon parempi diili. Clint oli kotonaan, eikä erottanut todellisuutta sarjan kuvauskulisseista. Sitten onni potkaisi pirunmoisesti kuin Winchesterin perä.

il Spagetto Westerno[muokkaa]

Clint ja poncho, joka päällä hän syntyi.

Muuan italialainen heppu, Sergio Leone, etsi USA:sta tulevaa starbaa spagettiwesterniinsä. Leone tarjosi roolia Clintille, joka jo sylkäisi lattiaa kohti tupakanmällin kieltäytymisen merkiksi, mutta sitten joku näytti hänelle Sophia Lorenin ja Gina Lollobrigidan kuvia. Clint imaisi tupakkasylkensä takaisin ja sulki toisen silmänsä. "Piru vieköön", Clint sanoi, osoittaen melkein hämmästyksen ja uteliaisuuden tunteita yhtäaikaa.

Se oli hiton hyvää aikaa. Leone kirjoitti rooleja, jotka sopivat Clintille. Vakka löysi pahuksen kantensa, niin sanotusti. Clintin ja Sergio Leonen elokuvista tuli pirunmoisia menestyksiä. Kourallinen dollareita, Vain muutaman dollarin tähden ja Hyvät, pahat ja rumat ovat penteleen hienoja lännenelokuvia. Alkuun vain yleisön mielestä tosin, sillä ne perhanan kriitikot eivät näistä länkkäreistä välittäneet. Kriitikkojen konsensus on tosin muuttunut myöhemmin, mutta Clint ei helkkarissa ole antanut anteeksi. Clint ei pidä kriitikoista. Paitsi nyljettyinä.

Noh, Italiassa meni hyvin. Siellä riitti statisteja, vaikka Clint ampui niitä parhaansa mukaan. Clint sai pesää viehkeiltä tummaverisiltä italiattarilta, jotka pitivät hänen pökkelyyttään vain eksoottisena. Clint sai myös pesää koti-Californicationissa, sillä hippipimujen mielestä oli mageeta, kun joku pääsi eurooppalaisiin elokuviin. Kuuluisuuden myötä Clint sai pesää jopa lentoemoilta mannertenvälisillä lennoilla. Jos jokainen kerta lasketaan yhteen, kun Clint on päässyt Mile High-klubin jäseneksi, niin voidaan puhua valovuodesta. Itse asiassa yksi hänen lastensa äideistä oli ammatiltaan lentoemo. Clint sai pesää mm. ajan euro-babe-kuningattarelta, Catherine Deneuvelta. Clintin hieno puoli on se, ettei hän juuri puhu valloituksistaan. Toisaalta, eipä hän juuri puhu mistään. Sergio Leone kerran vitsaili, että Clintillä on kaksi ilmettä: Hatun kanssa ja ilman hattua. Oikeassahan hän oli, piru periköön.

Clint ja Leone suuttuivat toiselleen jostain arkisesta syystä, eikä Clint helkkari vie päässyt Leonen seuraavaan leffaan Huuliharppukostaja. Tässä elokuvassa Clintiä näyttelee Charles Bronson ja tekee pirun hyvää työtä myös.

Post Spagetto Westerno[muokkaa]

"Uh uh. I know what you're thinking. "Did he fire six shots or only five?" Well to tell you the truth in all this excitement I kinda lost track myself. But being this is a .44 Magnum, the most powerful handgun in the world and would blow you head clean off, you've gotta ask yourself one question: "Do I feel lucky?" Well, do ya, punk?" Clintin toistaiseksi pisin ja tunnetuin monologi, jota säilytetään tänä päivänä New Yorkin modernin taiteen keskuksessa.

Clint. Clint. Clint. Nimi, joka muistuttaa ääntä, joka syntyy kun revolverin iskuri vedetään taakse. Niinpä Clint jatkoi uraansa lännenelokuvissa, sotaelokuvissa ja toimintaelokuvissa. Hän sai paljon faneja sieltä pirun Suomesta, jossa omaksuttiin hänen ilmeettömyytensä, tunteettomuutensa ja harvasanaisuutensa. Moni ei tätä tiedä, mutta Aki Kaurismäen elokuvat ovat kaikki pahuksenmoisia kunnianosoituksia Clint Eastwoodin elokuville.

1971 Clint päätti ohjata yhden perhanan trillerin. Sen nimi oli Yön painajainen, ja se kertoi pahuksenmoisesta sekopää-muijasta, joka riivaa yhtä radion DJ:tä, jota Clint itse näytteli. Elokuva oli penteleen hyvä eka ohjaukseksi, joten hän päätti ohjata muitakin. 70-luvulla hän ohjasi useamman länkkärin ja yhden rakkauselokuvan vanhemman miehen ja hippitytön suhteesta. Sekin ihan pirun ok katsoa, varsinkin vanhemmalla iällä. 80-luvulla Clint keksi ruveta tuottamaan elokuviaan itse. 90-luvulla hän keksi ruveta piru vie säveltämään niihin itse musiikkia. Odotamme sitä päivää, jolloin Clint tuottamassaan elokuvassa ohjaa, kuvaa, näyttelee ja äänittää kohtauksen itse, ja myöhemmin leikkaa ja tekee siihen musiikin. Perhana.

Kun Clint on kuvaamassa hän ei huuda kuvauksen alkaessa "Action!", vaan hän murahtaa vain "Okay.", niinkuin koko juttu ei kiinnostaisi häntä pirun vertaa. Kun hän huutaa kohtauksen poikki, hän ei sano "Cut!" vaan hän sanoo "That's enough of that shit!" ("Se riittää siitä paskasta"). Yhteen purtujen hampaiden lävitse.

Yleensä Clint näyttelee kovaa jätkää. Paitsi elokuvassa Hiljaiset sillat. Clint itkee sen lopussa, sateessa. Vielä Naisen perään! Sen elokuvan haluaa unohtaa. Mutta goddamn, ei pysty. Clint itsekin sanoi "tämä romanssiskeida on perhanan vaikeaa, en malta odottaa päästä takaisin ampumisen ja tappamisen pariin". Toinen erikoisuus on Kultarynnäkön iloiset päivät. Siinä Clint laulaa. Clint laulaa juttelevansa puille. Mitä hiton hippi-crappia! Pirunmoinen onni, että Clint on tehnyt monta Likainen Harry-elokuvaa. Niiden avulla voi unohtaa Hiljaisten siltojen valituksen. Melkein, perhana.

Clint on tehnyt elokuvia jo pahuksen pitkän aikaa ja tulee tekemään niitä vielä perhanan pitkän aikaa, sillä hän keksi 1970-luvulla alkaa noudattamaan ruokavaliota, jonka ansiosta ihminen voi elää jopa 150-vuotiaaksi. Mikä ettei, hitto vieköön, herra on 84-vuotias ja tänä vuonna (2014) häneltä tulee kaksi elokuvaa, jotka hän on tuottanut ja ohjannut. Ja todennäköisesti saa pesää ja panee kuin kani tänä päivänäkin. On se vaan piru mieheksi.

Poliittinen elämä[muokkaa]

Clint on pahuksenmoinen republikaani ja joskus oli joku pirun pormestari siellä helkkarissa missä asuu. Jos Clintistä tulisi USA:n presidentti, niin sillä perhanan Putinilla menisi ripaskat housuun. Kun Clint äänesti ensimmäistä kertaa hänen ehdokkaansa oli Dwight D. Eisenhower ja taas vuosien 2003/2006 Kalufornian kuvernöörinvaaleissa hänen ehdokkaansa kukapaa muu kuin Arska Swartzineeger. Clintin mielestä se penteleen Ronald Reagan oli huippukaveri. Tosin Clint Eastwoodin helkkarinmoinen poliittinen tietämys pohjautuu perhanan huonekalujen kanssa samperi rupatteluun.

Yksityiselämä[muokkaa]

Koska Clint on harjoitellut lasten tekemistä perhanasti hänellä on kahdeksan lasta, joilla on yhteensä kuusi äitiä. Clintillä on myös parisataa tunnustamatonta lasta. Aika monet hänen tyttökavereistaan ovat näytelleet hänen elokuvissaan. Useimmat kuitenkaan eivät. Sillä niitä on PIRUN paljon. Mutta ne naiset, jotka ovat näytelleet Clintin elokuvassa, ovat yleensä antaneet pesää Clintille. Mahtuupa joukkoon muutama katkerakin yksilö, kuten Sondra Locke, joka näytteli useissa Clintin elokuvissa 70-80-luvulla, mutta jälkeenpäin kirjoitti heidän suhteestaan valituskirjan.

Clint on Burt Reynoldsin kaveri. Asiassa ei olisi muuten vikaa, mutta oli Burtin pirunmoinen loistoidea kostean illanvieton jälkeen lähettää Hiljaisten siltojen käsikirjoitus Clintille.

Yksityiselämässään Clint on hieman erilainen kuin elokuviensa hahmot. Hän ei pidä aseista eikä metsästämisestä keskivertorepublikaanista poiketen kannattaa aselupien valvomista. Hän on huolestunut elokuvien väkivaltaisuudesta ja väkivaltaisuudesta ylipäätään. Eikä hän polta tupakkaakaan. Piti sätkää suussaan vain, koska Leonen mukaan coolit tyypit tekevät niin hänen elokuvissaan. Silti hän on luonteeltaan melko kovapintainen pökkelö, joka saa paljon pesää.

Clintillä on myös herkkä kohta. Hän kertoo itkevänsä aina kun näkee itsensä valkokankaalla. Onko kyse liiasta itsekritiikistä vai itserakkaudesta, sitä hän ei kerro.

Triviaa[muokkaa]

  • Clintille tarjottiin pääosaa elokuvassa Ilmestyskirja. Nyt. Se oli Clintin mielestä pahuksen synkkä käsikirjoitus, joten hän kieltäytyi. Hänelle tarjottiin James Bondin roolia Sean Conneryn seuraajana. Hän kieltäytyi, koska hänen mielestään on parempi, että joku hiton britti näyttelee Bondia. Hänelle tarjottiin myös K:n roolia Men in Blackissa, mutta hän sanoi "Ei helkkarissa". Nämä eittämättä hyvät päätökset osoittavat hänellä olevan pirusti tyylitajua.
  • Elokuvassa Paluu tulevaisuuteen 3 Clintiä esittää Michael J. Fox.
  • Hänen mukaansa on nimetty Eastwoodin rotko Hill Valleyssa, siellä pahuksen Kaliforniassa.