Hikikirjasto:Äidinkieli

Kohteesta Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä kirja on lainattu Hikikirjastosta.
myöhästymismaksut ovat tähän mennessä jo 214,50 euroa ja kasvavat koko ajan.

Tervetuloa Hikikirjaston omaan äidinkielen kirjaan. Huomaa, että tämä kirja kertoo suomen kielestä, ei suinkaan äitisi kielestä. Jos siitä tahdot tietää, etsi Hikikirjastosta anatomian oppikirja. Mutta sitten vain asiaan. Aloitamme juuri sinun kaltaisillesi tyypeille sopivista äidinkielen alkeista ja lopetamme vaikeista vaikeisiin asioihin.

Aakkoset[muokkaa]

Aakkoset ovat koko suomenkielen perusosanen. Aakkoset ovat: A B C D E F G H I J K L M N O Ø P Q R S $ T U V W X Y Z Å Ä Ö. Aakkosia on siis 33. Tämä aakkoslista olisi mitä suositeltavinta muistaa ulkoa. Ulkoamuistamisen avuksi voit keksiä helpommin muistettavia loruja, kuten "A on apina. B on banaani, jonka se pisteli. C on cembalo, jolla se soitteli..." ja jos jatkat tätä lorua, lopulta muistat aakkoset. Koska lorut ovat todistetusti helpommin muistettavia kuin luettelot, niiden käyttäminen on erittäin suositeltavaa. Kun osaat lorun, opettele luettelokin ja siirry seuraavaan osioon.

Lausunta[muokkaa]

Kun olet opetellut luettelon, tutkitaanpa sitä kieliopillisesti. Luettelohan menee: "Aa, bee, see, dee..." ja niin edelleen. Jos siis näet vaikkapa kirjoitetun sanan PEELO, muistele aakkosluetteloa. P lausutaan luettelossa "Pee", E "Ee" ja niin edelleen. Sana lausutaan siis Peeeeeeäloo. Selvitäpä vaikka, miten nämä sanat lausutaan:

  1. ELATUSMAKSU
  2. HIKIPEDIA

Vastaus: Elatusmaksu lausutaan Eeälaateeuuäsämaakooäsuu, ja Hikipedia lausutaan Hooiikooiipeeeedeeiiaa. Tutkimalla näitä lausuntatapoja huomaamme, että niissä esiintyy usein kirjain E, kuten sanojen Peelo ja Hikipedia lausunnoissa. Elatusmaksun lausumisessa E ei esiinny aivan niin usein, mutta koska ⅔ sanoista tukee E:tä, saamme selville sen, että E on suomenkielen yleisin kirjain.

Sanojen muodostaminen[muokkaa]

Myös sanat ovat yksiä suomenkielen yleisimmistä asioista. Sanat kirjoitetaan eri tavalla kuin lausutaan. Esimerkiksi jos kirjoitat sanaa "IDIOOTTI", vaikka se puhekielessä lausutaan "Iideeiiooooteeteeii", kirjoittaessa se kirjoitetaan vain "IDIOOTTI". Muista tämä aina. Kirjakielessä siis käytetään yksittäisiä aakkosia, puhekielessä taas niiden lausumisia. Kuten näkyy, sanat todella muodostuvat kirjaimista. Tutki vaikka sanaa "KOMMUNISTI". Jos vilkaiset yllä olevaa aakkosluetteloa, huomaat sanan jokaisen kirjaimen olevan yksi suomenkielen kolmestakymmenestäkolmesta aakkosesta.

Lauseet[muokkaa]

Lauseet puolestaan muodostuvat sanoista. Erilaisia lausetyyppejä on 3:

  • Toteamuslause. Tarkoittaa mahdollisimman vähäpätöistä lausetta, kuten "Minulla on uusi auto." Toteamuslauseen vähäpätöisyyden vuoksi sen perään laitetaan pelkkä piste.
  • Kysymyslause. Tarkoittaa kysyvää lausetta, kuten "Onko sinulla pumppuhaulikkoa lainaksi? Kysymyslauseen perään tulee usein kysymysmerkki, mutta Meksikosta kertovien kysymysten perään tulee ¿.
  • Huudahduslause. Tarkoittaa mahdollisimman mahtipontista lausetta, kuten "Minä olen paras!" Huudahduslauseen perään tulee aina huutomerkki.

Välimerkit lauseisiin[muokkaa]

Lauseissa on myös monia välimerkkejä. Esimerkiksi luetteloa tehdessä joka sanan jälkeen tulee pilkku, mutta viimeisen sanan perään ʘ-merkki, joka tarkoittaa luettelon päättymistä. Tavalliset lauseet nääs loppuvat pisteeseen, mutta luettelot pisteeseen, jota ympäröi kehä. Kehä pisteen ympärillä merkitsee muita sanoja ennen loppusanaa (piste). Esimerkkiluettelo olisi esimerkiksi tälläinen: Hikipedian sisarhankkeita: HikiNews, Hikisitaatit, Hiktionary, Hikipelit, Hikikirjasto, Hömppäpediaʘ Joidenkin kielioppineuvojen mukaan luettelon viimeisen ja toiseksi viimeisen sanan väliin tulisi sana ja, mutta se ei ole totta. Mutta jos luettelon viimeinen sana alkaa kirjaimella R, luettelon loppumerkiksi tulee ®. Sama pätee kirjaimella C alkaviin sanoihin, jos ne ovat luettelon lopussa. Silloin sen loppuun tulee ©. Välimerkkejä ovat myös "" -merkit. Niitä käytetään epävarmoissa sanoissa. Jos esimerkiksi et ole varma, kiertääkö Kuu Maata, lause kirjoitetaan: Kuu "kiertää" Maata. ()-merkit puolestaan kuuluu laittaa lauseiden, joita ei haluaisi sanoa ääneen, väliin, kuten: "Anoppi, olet mukava (kun et enään elä).

Sanaluokat[muokkaa]

Nyt kun olet oppinut muodostamaan ja lausumaan sanoja, huomaat niitä olevan erilaisia. Siksi suomenkielessä onkin 8 sanaluokkaa, jotka ovat:

  • Verbit
  • Substantiivit
  • Adjektiivit
  • Pronominit
  • Numeraalit
  • Slanginstiivit
  • Agressiivit
  • Partikkelit

Opettele luettelo ulkoa. Sitten voimmekin tutkailla sanaluokkia:

Verbit[muokkaa]

Verbit ilmaisevat tekemistä. Verbejä ovat esimerkiksi tappaa, hukuttaa ja raiskata. Etsippä näistä lauseista verbit:

  1. Sinä olet tyhmä.
  2. Koulu aivopesee ihmisiä.
  3. Lahjoita rahaa Hikipedialle!

Vastaus: Verbejä olivat Olet - Aivopesee - Lahjoittaa. Huomaa, että lausetta ei voi luoda ilman verbiä.

Substantiivit[muokkaa]

Substantiivit ilmaisevat kaikkea käsin kosketeltavaa. Substantiiveja ovat esimerkiksi koira, kissa, haulikko, Maapallo ja poro. Huomaa, että eri asioiden ja ihmisten nimet aloitetaan isolla kirjaimella, paitsi jos kyseessä on vähäpätöinen asia. Esimerkki voisi olla: "Hikipedian käyttäjiin kuuluvat Luoma ja ip-peelo." Luoma on nimi, siis isolla, mutta mitätön ip-peelo kirjoitetaan pienellä. Muistisäännöksi kävisi "Luoma isolla, ip-peelo pienellä." Muttä älä sekoita ip-peeloa Käyttäjä:Peeloon!

Adjektiivit[muokkaa]

Adjektiivit ilmaisevat sitä, millainen asia on, kuten "Olet ruma." Tällöin adjektiivi on ruma. Lauseessa voi kieliopillisesti olla vain yksi adjektiivi. Esimerkiksi "Olet ruma ja kaunis" ei olisi kieliopillisesti oikein.

Pronominit[muokkaa]

Pronomineja ovat korvaussanat nimille, eli Minä-Sinä-Hän-Me-Te-He-Se. Kuvitellaanpa vaikka kaksoislausetta "Naapurin Erkki on omituinen. Naapurin Erkki ei käy ikinä suihkussa." Tässä tilanteessa voisit korvata toisen nimen "Naapurin Erkki" sanalla "hän". Silloin lause kuuluisi: "Naapurin Erkki on omituinen. Hän ei käy ikinä suihkussa." Korvaa sana tästä kaksoislauseesta:

  1. "Pekan perheenjäsenet ovat hulluja. Pekan perheenjäsenet ovat todella hulluja."

Vastaus: Pekan perheenjäsenet ovat hulluja. He ovat todella hulluja.

Numeraalit[muokkaa]

Eikö nimi kerro kaikkea? Numeraalit ovat numeroita, kuten seitsemän, neljäkymmentäkaksi ja kuusikymmentäyhdeksän. Numeraaleja voivat olla perus- ja järjestysluvut.

Slanginstiivit[muokkaa]

Slanginstiivit ovat lyhenteitä ja slangisanoja, kuten mä, sä, snadi jne. Slanginstiivitkin voivat korvata muita sanoja, kuten sana "mä", voisi korvata pronominin minä. Näin voi korvata korvaajan, koska pronominit ovat korvaajia. Sanalla "snadi" taas voi korvata sanan pieni. Mikäs sen sanan sanaluokka muuten on? Vastaus: Adjektiivi.

Agressiivit[muokkaa]

Agressiivit ovat voimasanoja, jotka on tarkoitettu ryydittämään puhetta ja tekstiä. Ne voivat kuulua useisiin sanaluokkiin, kuten vaikkapa vittu, joka voi olla niin verbi (vituttaa, vittuilla), adjektiivi (vittumainen), substanttiivi (vittu) kuin vaikka numeraali (vitun monta). Kaivele sanavarastoasi ja selvitä niistä vaikka kaikki. Mihin sanaluokkaan prkl muuten kuuluu? Vastaus: Slanginstiiveihin.

Partikkelit[muokkaa]

Partikkelit ovat niitä sanoja, mitkä eivät sovi mihinkään luokkaan. Otetaanpa vaikka sana "RuneScape". RuneScape ei ilmaise tekemistä, eikä se ole käsin kosketeltavaa (Muista näyttöruudun kalvo!). RuneScape ei ole kuvaava sana, korvaava sana tai numero. RuneScape ei myöskään ole slangia tai kirosana. Näin se on siis partikkeli. Lisää partikkeleita: Mutta, jotta, Travian, ja, sanaluokka, aakkonen, niin, kun, kunnes, Kekkonen.


Under construction.png Tämä hikikirja on keskeneräinen.
Kirjoja tuhoava vihainen peikko on luultavasti hyökännyt tämän kirjan kimppuun ja syönyt siitä sivuja, joten kirjasta saattaa vielä vähän puuttua sisältöä.
Voit siirtyä lukemaan jotakin muuta tai rakentaa tätä raakiletta vähän valmiimmaksi.