Hikikirjasto:Muumin anatomia ja käyttäytyminen

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä kirja on lainattu Hikikirjastosta.
myöhästymismaksut ovat tähän mennessä jo 213,00 euroa ja kasvavat koko ajan.
Muumi on kohtalaisen kömpelö eläin, ja siksi se on varsin helppoa saalista pedoille.

Muumi on outo elukka, jonka anatomiaa ja kehitystä monet tiedemiehet ovat ihmetelleet ja tutkineet. Lähes kaikille tämä eläin on kuitenkin mysteeri: Kuinka ne lisääntyvät? Miksei muumien nähdä koskaan käyvän vessassa? Miten muumit paskovat? Ja jos ne eivät pasko, miksi ne syövät? Miksi muumit ovat niin pyöreitä ja lihavia? Mitkä ovat muumien yleisimpiä sairauksia?

Muumi herättää kysymyksiä monella tavalla. Tämän Hikikirjan on määrä vastata siihen.

Yleistä[muokkaa]

Muumit (latinaksi Nussius muumius) ovat muumieläinten heimon ainoa laji. Muumi luokitellaan nisäkkääksi, vaikkeivät muumilapset nähtävästikään ole imetyksessä, sillä muuminaisilla ei ole tiettävästi rintoja eikä nännejä eli nisiä. Muumivauvat ovat siis oman onnensa nojassa heti syntyessään, mikä viittaa läheisiin yhteyksiin lintuihin, matelijoihin sekä sammakkoeläimiin.

Monet tiedemiehet olettavat, että ensimmäinen muumi olisi alunperin ollut muulin ja virtahevon yhdistelmä, hybridi. Kun nämä kaksi suurikokoista eläintä parittelivat, syntyi muumi. Harvinaista tässä oli se, että paritus onnistui, vaikka nämä kaksi eläintä olivat eri lajeja, joista muuli on myöskin hybridi, hevosen ja aasin jälkeläinen ja vielä harvinaisempaa oli se, että muumit pystyivät itsekin lisääntymään, mikä on kovin epätavallista hybridien keskuudessa.

Nykyisin muumi on Muumilaakson valtalaji. Muualla niistä on tehty vain erinäisiä ja erittäin epävarmoja havaintoja. Suurin osa näistä havinnoista on todettu huijauksiksi, eläintarhasta karanneiksi virtahevoiksi tai Suomen tasavallan presidentiksi, joka on ollut Helsingin torilla ostamassa kalaa. Ruotsista Muumilaaksoon harhautunut eräveikko, Nuuskamuikkunen, on joskus saattanut salakuljettaa joitain yksilöitä meidän maailmaamme etelänreissuillaan.

Muumien elämässä sukupuolten välinen tasa-arvo on silminnähtävää.

Muumeilla on kaksi sukupuolta, kuten useimmilla nisäkkäillä. Muumit jakaantuvat siis naisiin/tyttöihin sekä miehiin/poikiin. Sukupuolten välistä eroa on kuitenkin vaikea huomata: eihän muumeilla varsinaisesti ole toisistaan eroavia sukupuolielimiä. Sukupuolet erottaa toisistaan yleensä äänen perusteella. Naispuoliset muumit käyttävät myös erilaisia vaatteita/koruja tai jotain muuta yksinkertaista, mutta miespuoliset pärjäävät syntymäasussaan paksumman rasvakerroksen vuoksi.

Muumeilla on yksinkertaiset aivot. Ne jakautuvat muutamaan osaan, jotka ovat: näkö, kuulo, haju, tunto ja maku. Nämä viisi osiota hallitsevat muumin erilaisia aisteja. Sen lisäksi muumin aivoissa on varattu pieni tila ajattelulle ja liikkumiselle. Aivojen takana on vielä suuri tila, joka toimii muumien aivojen sekalaisena tavara- sekä varastotilana.

Lisääntyminen ja seksuaalisuus[muokkaa]

Jo vuosikymmeniä tiedemiehet ovat ihmetelleet, miten muumit lisääntyvät. Naisukupuolisilla muumeilla ei ole vaginaa eikä takapuolta, johon mies voisi työntää peniksensä. Tosin kaiken lisäksi myöskään miessukupuolisilla muumeilla ei ole penistä.

Tällä perusteella voisi olettaa, etteivät muumit pysty lisääntymään. Kuitenkin tiedemiehet tutkivat muuumien lisääntymistä vuosien ajan ja hämmästyivät: muumit lisääntyvät häntien avulla. Urosmuumi työntää suoristuneen hännäntupsunsa (hännän päässä) Naarasmuumin hännäntupsuun. Muumienkin keskuudessa "Oletko pitänyt puutarhasi kunnossa?" -kysymys käy myös kaksimielisestä vihjailusta.

Muumit eivät ole kovin ahkeria lisääntymään ja yleensä muumivanhemmat hankkivat vain 1-3 lasta koko elinaikanaan. Muumit eivät ole myöskään kovinkaan seksuaalisia, eivätkä piittaa seksistä paljoa. Muumien naiivi suhtautuminen seksuaalisuuteen näkyy myös siinä, että muumit liikkuvat ympäri vuoden alastomina.

Muumit eivät lisäänny elämänsä aikana kuin vain yhden saman lajin edustajansa kanssa. Muumeille seksi on siis iso askel. Muumit voivat ilmaista seksuaalisia halujaan toisiaan kohtaan (ennen seksiä) esimerkiksi häntien yhteen takertumisella, halailulla ja suutelemisella.

Toinen muoto, millä tavalla muumit harrastavat seksiä, on suuseksi. Tämä johtaa tosin hyvin harvoin muuminaaraan raskauteen. Raskaus kestää monta vuotta.

Seksuaalivähemmistöt[muokkaa]

Muumien pienimuotoisen seksuaalielämän ja lisääntymisen takia ei tiedetä vieläkään kunnolla, onko muumien keskuudessa seksuaalivähemmistöjä. Kuitenkin Muumipeikon on väitetty olevan homoseksuaali, mutta hän on kuitenkin kihlautunut Niiskuneiti-nimisen tyttöystävänsä kanssa. Voidaan olettaa, että miesmuumit kokevat nuoruudessaan jonkinasteisia biseksuaalisia tuntemuksia.

Aseksuaalisuus voi olla yllättävän yleinen suuntautuminen muumien keskuudessa.

Sairaudet[muokkaa]

Muumit voivat sairastua vain muutamiin tauteihin, joista yleisin on flunssa. AIDS ja muut sukupuolitaudit eivät ole yleisiä muumien keskuudessa lähes olemattoman seksuaalisuuden aktiivisuuden ja vain yhden elinikäisen elinkumppanin vuoksi. Useilla muumeilla on ADHD.

Muita sairauksia:

Keho[muokkaa]

Muumin kehon outouksia: lyhyet jalat, suuri pää, iso maha ja lyhyet kädet.

Raajat[muokkaa]

Muumin kehoa voidaan pitää varsin kehittymättömänä. Muumien jalat ovat lyhyet. Monet tiedemiehet kyseenalaistavat, miten niin pienet jalat jaksavat pitää vankkarakenteisen muumin pystyssä. Vastaus on yksinkertainen: jalat ovat hyvin lihaksikkaat. Lihakset alkavat kehittyä jo hyvin varhain, kun muumi on pieni ja ensimmäiset ylimääräiset kilot alkavat kertyä.

Kädet ovat kuitenkin mysteeri. Lyhyet kädet ovat yhtä paksut kuin jalat ja pituuskin on sama, muttei silti osata sanoa, mikä saa tämän aikaan. Luulisihan nyt, ettei sen pituisilla käsillä olisi elon kannalta mitään hyötyä. Tämän takia muumit eivät esim. pysty raapimaan kutiavaa takapuoltaan. Ainoa epäilys syyksi käsien pituuteen on se, ettevät muumit välttämättä ole vielä saaneet tarpeeksi aikaa leikkiä evoluutiolla, joten ne ovat vasta välivaiheessa matkalla kohti pitkiä käsiä.

Pää[muokkaa]

Muumin pää on hyvin iso, mikä on sinällään outoa, koska aivot ovat suhteessa paljon pienemmät. Muumit ovatkin läskipäitä, eli heille kerääntyy selluliittia myös päähän. Myöskin kallossa on paljon onttoja kohtia. Tätä voi pitää myös erittäin hyödyllisenä, sillä muumin kaatuessa muumin pää kimpoaa maasta ja muumi nousee takaisin pystyyn. Muumi ei kuitenkaan itse tunne mitään. Lyhyillä käsillään muumin olisi vaikea ponnistaa ylös maasta. Muumien suu sijaitsee vaihtelevasti vasemmalla tai oikealla puolella päätä, mutta suu taitaa olla vain puhumista varten, koska muumit syövät yleensä jättimäisen nenän kautta.

Maha[muokkaa]

Maha on muumin keskipiste ja muumin anatomian kannalta merkittävin ja kookkain osa. Sinne kerääntyy jo pienestä muumin poikasesta lähtien paljon rasvaa. Maha myös ajattelee toisinaan aivojen puolesta ja pistää muumin syömään. Maha kasvaa suureksi muumin elämän aikana siksikin, että muumit poistavat kehoon kertyneen kuona-aineen erittämällä sen turkkiinsa, josta se sitten hiljalleen haihtuu. Tästä syystä muumien aineenvaihto ei ole kovin nopeaa. Tämän takia muumit eivät pasko. Liian suurille muumin syömille, kehon kannalta tarpeettomille ruuille ja esineille on mahan sivussa eräänlainen onkalo, johon "jätteet" sekä uloste kertyvät. Erään kuolleen muumin ruumiinavauksessa onkalosta löydettiin kumiankka ja kumiperuna jostakin suomalaisesta koulusta. Näitä kahta esinettä muumin maha ei siis ainakaan pysty sulattamaan.

Iho/turkki[muokkaa]

Muumin kehoa peittää ohut, valkoinen karvoitus/turkki sekä joillakin naispuolisilla yksilöillä keltainen otsatukka. Kuitenkin viime aikoina muumien keskuudessa muotiin on tullut turkin värjääminen.

Ajattelu[muokkaa]

"Joko kannatat SDP:tä tai itket ja kannatat sitä!" sanoi Muumipappa lähtiessään Keskustan vastaiseen sotaan. Lapioista ja kuokista päätellen he ovat juuri haudanneet vastustajansa.
Muumipeikko lukemassa isänsä kirjallisuutta.

Muumeja voidaan pitää suurina ajattelijoina, huolimatta siitä, etteivät ne sitä kovin paljon harrastakaan. Muumit ovat näet hyvin filosofisia eläimiä outoudestaan huolimatta ja ovat useimmiten samaa mieltä kaikista asioista muiden kanssa.

Muumit ovat poliittisesti hyvin samaan tapaan ajattelevia, mutta myös ailahtelevia. He tukevat suuria, vahvoja persoonia, kuten muiden muassa Hitleriä. Nykyisin muumit tukevat SDP:tä ja vihaavat Keskustaa. Poikkeuksen muodostavat Perussuomalaisia kollegoidensa tapaan kannattava Poliisimestari, jyrkän kapitalistinen Elina Lepomäkeä äänestänyt Nipsu, Piraattipuolueen arvot omaava Nuuskamuikkunen sekä äärioikeistolainen Benito Mussolinia ihannoiva Pikku-Myy. Muumilaakson valtapuoluetta Demareita kannattava Mörkö on viime vuosina kuitenkin yrittänyt herättää keskustelua arvoliberalismin merkityksestä yhteiskunnassa.

Muumit pitävät poliittisten ajatusten lisäksi kirjallisuudesta. Monet muumit ovatkin itse kirjailijoita, kuten esimerkiksi Muumipappa, joka on tunnettu muumien keskuudessa monista merkittävistä teoksistaan. Hänen toistaiseksi suurin ja kunnianhimoisin projektinsa on ollut hänen oma elämäkertansa, joka on edelleen hänen työpöydällään odottamassa, että joku jaksaisi jatkaa sen kirjoittamista.

Sosiaaliset suhteet[muokkaa]

Muumit ovat sosiaalisia eläimiä vaihtelevalla tavalla. Muumit pystyvät kaveeraamaan ihmistenkin kanssa, kunhan ihminen on vain lihava. Lihavuus on muumien kauneusihanne ja siihen pyritään koko elämän ajan.

Esimerkiksi tutkimustyössä paljon avuksi olleen Muumipeikon kaveripiiriin kuuluu ainakin Nipsu-niminen otus, Aliisa-niminen ihminen/noita, ruotsalainen Nuuskamuikkunen sekä Pikku Myy -niminen, nähtävästikin nuori ihmistyttö.

Muumi on vaarallinen ystävilleen nälkäisenä. Pikku Myy kertoi tutkimusta varten tehdyssä haastattelussaan, että Muumipeikko yritti kerran nälissään syödä hänet. Hän on ollut myös huolissaan siitä, että kerran muumiperheen tutut Tiuhti ja Viuhti katosivat jäljettömiin kesken Muumilaakson vierailunsa.

Muumin elämä[muokkaa]

Lapsuus[muokkaa]

Muumi syntyy monien vuosien raskauden jälkeen. Muumi oppii kaksipäiväisenä syömään kaikkea, mitä sen eteen sattuu. Yksipäiväisenä konttaamaan oppinut muumivauva kävelee kaatuillen neljä päivää vanhana; sen jälkeen kävely- ja koordinaatiokyky kehittyvät tasaisesti.

Ihmislapsen elämään verrattuna muumivauvan elämä on usein varsin dramaattinen, sillä useat muumiperheet ovat väkivaltaisia.

Puberteetti- eli murrosikä[muokkaa]

Teini-ikäinen muumi angstaa ajoittain ja kaikki on tietenkin syvältä. Muuminuorukainen ihastuu yleensä jo lapsena toisen sukupuolen edustajaan ja lähestyy tätä murrosiän edetessä.

Muumien puberteetti-iän ensimmäisiä näkyviä merkkejä ovat karvojen kasvun alkaminen hännän tupsualueelle. Muumipoika kokee jonkinlainen äänenmurroksen. Muumipojan elämään osaksi tulevat aamuerektiot.

Aikuinen yksilö[muokkaa]

Mufian entinen johtaja Muumipappa.

Varhaisaikuinen[muokkaa]

Sitoutuminen tapahtuu varhaisaikuisuudessa. Naimisiin mennään vanhan rituaalin mukaan, jonka lopuksi mies ja nainen vaihtavat nappeja. Tämän jälkeen mies- ja naismuumi alkavat rakentaa yhteistä taloa, puutarhaa ja kenties ensimmäinen lapsi lähtee tuotantosuunnitteluun.

Keski-ikä[muokkaa]

Muumi voi tällöin parhaiten ja on lihonut kunnolla. Elämä hymyilee; lapset kun on useimmiten hankittu viimeistään keski-iän alkuun mennessä. Talo on ollut valmis pitkään ja puutarha, joka on muumeille tärkeä, kukoistaa.

Vanhuus[muokkaa]

Muumi alkaa vanhetessaan laihtua, mikä vastaa samaa kuin "rupsahtaminen" ihmisillä. Muumi voi myös lihota entistä enemmän, jolloin se voi hyvin ja näyttää nuorekkaalta.

Kuolema[muokkaa]

Lopultahan se tapahtuu (viimeinkin, jes!): muumi kuolee. Luonnollisen kuoleman syynä on kolesterolin tukkeuttamat verisuonet tai jokin muu sydänsairaus.

Luonnollinen kuolema on kuitenkin erittäin harvinainen, sillä useimmiten muumi kuolee keski-iän lopulla toisen muumin rajakiistassa ampumiin luoteihin tai lähettämiin nyrkiniskuihin, sillä kuten mainittu, muumit ovat erittäin väkivaltaisia.

Triviaa[muokkaa]

Muumien elämä on väkivaltaista.
  • Muumeilla on jatkuvasti tapana joutua rikollisuuden teille filosofisuudesta ja hienoista ajatuksista huolimatta. Ääriesimerkki tässä tapauksessa on Mufia, pelätty Muumilaakson mafia, jonka johtaja oli aikanaan myös kirjailijana tunnettu Muumipappa. Nykyisin, Muumipapan kuoltua, Mufian pääjohtajaksi on noussut hänen poikansa Muumipeikko.
  • Muumit elävät epäterveellisistä elämäntavoistaan huolimatta. Muumit elävät yleensä varsin pitkäikäisiksi. Kuitenkin, pääasiassa Mufian vuoksi, joidenkin yksilöiden elämä katkeaa varsin nuorena.
  • Muumit nukkuvat talvisin talviunta. Kuitenkin muumit saattavat herätä ilman mitään erityistä syytä kesken talviunen. Tämä ei ole kuitenkaan muumin kannalta kovinkaan kohtalokasta, sillä muutaman päivän täydellisen unettomuuden jälkeen muumit palaavat takaisin nukkumaan. Nyt pohditaan mahdollisen ilmaston lämpenemisen vaikutuksia muumien talviunitottumuksiin. Muumien hidas evoluutio voi koitua kohtalokkaaksi, nyt kun niidenkin elinolosuhteet todennäköisesti muuttuvat. Voi toki olla, että ilmastonmuutos ei ehdi Muumilaaksoon asti.

Katso myös[muokkaa]

Figurer i Mumindalen
Filifjonkan - Fredrikson - Hattifnattarna - Hemulen - Häxan - Lilla My - Muminmamman - Muminpappan - Mumintrollet - Mymlan - Mårran - Polismästaren - Sniff - Snus - Snusmumriken - Snorkfröken - Stinky - Tofslan och Vifslan - Too-ticki - Ynk