Hikinews:Suomi-neito 90-vuotishaastattelussa

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Star.svg
Tämä on laatu-uutinen, jonka kirjoittaja todennäköisesti parhaillaan kiillottelee Pulitzeriaan.

Tämä sivu on osa Hikinews-palvelua.

3. joulukuuta 2007

Päivänsankarin kuva viattomilta nuoruusvuosilta.

Kansallisten symbolien palvelutaloSuomi-neito on pumpattu täyteen piristäviä, jotta hän suoriutuisi mahdollisimman hyvin 90-vuotispäivähaastattelustaan. Hikinewsin toimitus onnistui saamaan audienssin iäkkään kansallisen personifikaation luo juhlapäivän kunniaksi. Merkkipäivä on joulukuun kuudentena, mutta iäkkään Suomi-neidon virkeydestä ei ole takeita, joten haastattelu suositeltiin tekemään etukäteen.

Suomi vaikuttaa kuitenkin varsin pirteältä, kun toimittajamme ohjataan oikeaan huoneeseen. Hänet on nostettu istuvaan asentoon vuoteessaan. Hoitaja muistuttaa, että vanhukselle kannattaa puhua kuuluvalla äänellä. Oikeastaan tämä tarvitsisi kuulolaitteen, mutta edunvalvoja Raimo Sailas on todennut, ettei sellaiseen ole varaa.

Vaikuttaa siltä, että 90-vuotias on ainakin tänään kohtalaisen virkeällä päällä. Itse haastattelu pääsee käyntiin, kunhan Suomi-neito on ensin kaikille vanhuksille tuttuun tapaan käynyt läpi kolotukset ja muut vaivat. Päivänsankari toteaa tyytyväisenä, että haamukivut eivät ole pitkään aikaan vaivanneet yli 60 vuotta sitten amputoitua vasemman käsivarren paikkaa. Sen sijaan idänpuoleista jalkaa kuulemma kolottaa yhä. ”Mutta minkäpä sille mahtaa”, Suomi-neito toteaa arvokkaan lakonisesti.

Vaikka neiti onkin jo varsin korkeassa iässä, ei hän suinkaan ole palvelutalon iäkkäin asukki. Osa, kuten pyörätuolissaan atrainta heristävä Britannia, ei edes tiedä tarkkaa ikäänsä. Setä Samuli taas on hämmästyttävän vetreä, kun ottaa huomioon, että hänen synnyinvuotensa on 1776. Suomi-neito tietää myös kertoa, että osa asukkaista, etenkin naiset, valehtelevat ikänsä. ”Niin kuin nyt vaikka tuo Marianne sen iänikuisen punaisen fryygialaismyssynsä kanssa”, Suomi tirskuu. ”Väittää syntyneensä 1789, vaan muutpa tietävät kertoa, että silloin neidillä oli jo meneillään pahin teini-iän kriisi.” Suomi-neito myöntää, että hänen asiansa ovat hyvin. Naapuriosastolla on tri Putinin intensiivihoidossa Äiti Venäjä, joka alkoi vaihdevuosien yhteydessä kärsiä pahasta hormonihäiriöstä samoihin aikoihin kun Suomi-neito syntyi. 90-luvun alussa Äiti Venäjä ajautui syvään alkoholikierteeseen, jonka katkaisuhoitoa on sittemmin yritetty toistuvasti vaihtelevalla menestyksellä.

Entäpä Suomi-neidon omat elämänvaiheet? Löytyyhän niistäkin paljon dramatiikkaa. ”Enpä tuosta tiedä”, neito naurahtaa vähätellen. ”Niinhän sitä silloin nuorempana luuli olevansa ajopuu, mutta eihän se ihan niinkään ollut.” Henkilökohtaisesta puolesta keskusteltaessa Suomi-neito punastuu kainosti. ”Olisihan niitä ottajia ollut, silloin olin vielä paljon hehkeämpi kuin nykyisin”, hän kihertää ja kääntää katseensa pois. Suomi-neito tunnustaa avoimesti heilastelleensa Saksan kanssa, mutta kiistää, että kyse olisi ollut mistään syvästä ja vakavasta. ”Univormut eivät koskaan ole vedonneet minuun”, hän vahvistaa. ”Se vain tuntui siihen aikaan turvallisimmalta ratkaisulta.” Kun heila sittemmin torjuttiin, seurasi ikävä mustasukkaisuuden kohtaus, jonka takia Suomi-neito sai palovammoja ylävartaloonsa. Ne ovat onneksi jo parantuneet melko hyvin. ”Enhän minä sitä hyvällä muistele, mutta niinhän se on, että kunniaansa varjeleva nuori nainen ei voi juuri suopeutta odottaa.” Tämän ongelmallisen ja kipeän episodin jälkeen Suomi-neidon elämä tasaantui. Aloilleen asettuminen ei silti ollut helppoa, eikä vanhuuskaan tule yksin. 1940-luvun vammoista toipuvan Suomi-neidon jalkoihin ilmaantui myöhemmin suonikohjuja – tai suomikohjuja, jota myös suomettumiseksi (finnlandisierung realpoliticus) kutsutaan. Vähän yli 70-vuotiaana, 80–90-lukujen vaihteessa, Suomi-neito sai ensimmäisen vakavan sairaskohtauksensa, jonka hoito vei kansallispuvun sukanvarteen varastoidun valuutan. Sitkeä potilas kuntoutui, muttei milloinkaan enää palannut ennalleen, vaikka säästöjäkin on enemmän kuin koskaan. ”Se oli kummallista aikaa. Paha veritulppa se ilmeisesti oli, ja sitä onkin seurannut sitten paheneva ummetus. Mikään ei tunnu enää samalta”, Suomi-neito summaa. Koska tulevaisuus näytti epävarmalta, Suomi-neito katsoi parhaaksi liittyä Euroopan keskinäiseen vanhuusvakuutusunioniin vuonna 1995. Tämä on tuonut tiettyä varmuutta, mutta Suomi-neidon henkinen kunto ei ole enää palannut aivan ennalleen. ”Kummallinen olo, tuntuu siltä, että unohtelen aina niitä kaikkein tärkeimpiä asioita”, Suomi-neito pohdiskelee, kun huoneeseen saapuu hänen edunvalvojansa Sailas. ”Tämä haastattelu on jatkunut jo niin pitkään, että kilpailukykymme vaarantuu”, Sailas toruu toimittajiamme. ”Nyt täytyy taas lisätä lääkitystä, eikä meillä ole siihen enää varaa”, hän varoittaa tuimasti. Kiitämme Suomi-neitoa hänen ajastaan ja toivotamme hänelle hyvää jatkoa. Huone on valoisa, ja seinällä on ristipistotyönä valmistettu huoneentaulu:

Spei suae patria dedit – spes nos fefellit


”Vaan niinhän ne sanovat, että ensimmäiset 90 vuotta ovat ne vaikeimmat. Sitten se tasaantuu”, Suomi-neito lisää vielä oven sulkeutuessa ennen iltapäivän lääkeannostaan.


Katso myös[muokkaa]

Lähteet[muokkaa]

Hikinews
Tämä uutisartikkeli sisältää Hikinewsin tarjoamaa ensikäden tietoa. Etsi keskustelusivulta mahdollisia lisätietoja.