Hikinews:Timo Hännikäisen kolumni: En virtsannut supertekoälyyn

Kohteesta Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tämä sivu on osa Hikinews-palvelua.

Star.svg
Tämä on laatu-uutinen, jonka kirjoittaja todennäköisesti parhaillaan kiillottelee Pulitzeriaan.

19. joulukuuta 2015

Hikinewsin kolumnisarja jatkuu.


Hännikäinen.jpg

En virtsannut supertekoälyyn

Timo Hännikäinen




Viime viikonloppuna suorittamani supertekoälyn (artificial superintelligence, ASI) tuhoaminen on odotettavasti laittanut sosiaalisen median maailmanparantajien huhumyllyn käyntiin. Facebookin kirjailijasivuillani on moni käynyt ryöpyttämässä henkilöäni alatyylisesti, väittäen jopa, että olisin virtsannut koneeseen hävitettyäni sen. Väitteelle ei tietysti ole minkäänlaisia perusteita. En muista kyseisestä yöstä paljoa, mutta luulisin muistavani, jos olisin tuollaisella miehisen dominanssin rituaalilla laitteen rauniot häpäissyt.

Mitään uutta kohussa ei tietenkään ole. Koko urani ajan olen todellakin ollut eräänlainen teknologiayhteiskunnan liberaalien optimistien kusirätti. Minuun, ”taantumukselliseen”, ”ihmisvihaajan”, voidaan pyyhkiä alhaiset tunne-eritteet, joita maailmojasyleilevä ideologia ei salli. Tuhotyöni ovat Hyvien Ihmisten sisällä pullistuvalle vihalle välttämättömiä; vahingonteon jälkipyykki todistaa siitä, että he eivät koskaan näytä kykenevän lopettamaan minusta puhumista.

Lauantain vastaisena yönä tarjosin heille erinomaisen tilaisuuden vihata sydämensä kyllyydestä. Kuten kaikki tietävät, intouduin pitkän juhlimisen jälkeen syvässä humalatilassa tuhoamaan japanilaisen tutkimuslaitoksen projekteja. Vaikea sanoa, mitä päässäni noissa murtopuuhissa liikkui, todennäköisesti vain halusin sikailla sellaisten ihmisten kustannuksella, jotka valmistavat joitakin niistä laitteista, jotka ensin vievät miesten työt ja sitten auttavat tarpeettomaksi jäänyttä länsimaista miestä toteuttamaan ajelehtivaa, hedonistista elämäntapaa.

Kaikki olisi luultavasti kuitattu humalakäyttäytymisenä, jollaisesta olen jo tullut tutuksi, nälvitty muistaen tietenkin viitata aiempiin tuhopolttoihin ja niin edelleen – ellen olisi sattunut mottaamaan paskaksi myös uutukaista supertietokonetta, jolle oli kehitetty ihmisaivoja monimutkaisempi käyttöjärjestelmä. Kun minulle kerrottiin jälkeenpäin asiasta, en edes tiennyt mikä tuo kapistus oli ja mitä sen toiminta piti sisällään. Olin luultavasti päätynyt sen säilytyspaikkaan sattumalta ja olettanut, kun olin niin umpituiterissa, sen olevan jokin kuohituille eskapisteille pornoa ja pokeria tarjoileva jokapäiväinen rappion instrumentti.

Vasta seuraavana päivänä sain tietooni, että kyseessä oli ollut meitä lukemattomia kertoja älykkäämpi tietokone, joka olisi käynnistämisensä jälkeen voinut kai pelastaa planeettamme luonnon, tehdä perinnöllisistä sairauksista selvää ja muokata meidät kuolemattomiksi. Minulta on kuollut läheisiä, olen ympäristöaktivisti ja pidän eugeniikasta, enkä tunne tarvetta jarruttaa tällaisia keksintöjä. Katson, että huono käytökseni oli lähinnä reaktiota siihen ärsytykseen, jota minuun kohdistettu henkilökohtainen kirjoittelu netissä on aiheuttanut.

Ja ei ole mikään yllätys, että niin on taas saatu tuhansia liuskoja sairaskertomusdataa lahjakkaille ja hyvinvoiville ehtymättömän kaunaisten keskinkertaisuuksien kollektiivisesta sielunelämästä. Sikäli onkin ehkä jopa hyvä, että PR-strategisesti toki erittäin typerät päihtymystempaukseni ovat tulleet tehdyiksi. Somettuneiden vasemmistolaumaeläinten käyttäytymiseen kuuluu, että kun joku mokaa, he ryömivät koloistaan esiin mölisemään valmiina lynkkaamaan ja kansanmurhaamaan.

Ei siinä mitään, että ihmiset nyt riepottavat, solvaavat, parjaavat, raiskaavat ja hautaavat minut. Minulla ei ole varaa moittia ketään vihaamisesta. Mutta pelkurimaista on, että tämä vaisto aina oikeutetaan jollakin syyllä, kuten aiheuttamallani maailmanrauhan estymisellä. On minua huvittavalla tavalla tekopyhää, kun samat ihmiset näkemättä maailmankuvassaan mitään epäjohdonmukaisuutta haluaisivat ulottaa supertekoälyn luoman hyvinvoinnin planeetan kaikkiin ihmisiin ja raivostuvat kaltaiselleni vandaalille ja kieltävät tämän arvokkuuden ja kunnian.

Tiedän, että on typerää julkaista tällainen kirjoitus, josta väännätte vain jälleen uuden syyn nähdä minut entistä huonommassa valossa. Luultavasti sanotte, että olen ”raukka”, ”hampuusi”, ”uusavuton”, ”rikollinen” tai muuta tämän tapaista roskaa. Itsensä puolustajaa pidetään aina ruikuttajana. Tästäkään en kuitenkaan valita. Itseni tähden tämän kirjoitan, en lepyttääkseni omasta hyveellisyydestään juopuneita. Myös jatkossa aion kantaa kunnialla kusirätin ristin.

Teemaan liittyvää kirjallisuutta:


Kirjoittaja on julkaisijansa menettänyt esseisti, suomentaja ja runoilija, joka puolustaa säännöllisesti ilmestyvässä verkkolehdessään vakuuttavasti aviorikoksen kriminalisointia, nuorten naisten prostituutiovelvollisuutta ja tarvetta rotusekoittumiskriittiselle puolueelle.