Juuka

Kohteesta Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Juuan kommunistinen kansan peräkylä
Pysakointi.gif Hyviä arvauksia Juukan sijainnista osoitteessa http://kuntavisa.kunnat.net
vaakuna sijainti
Juukan interwebi
Lääni Itä-Suomen lääni
Maakunta Pohjois-Arjala
Seutukunta Ankea ja syrjäinen
Kihlakunta [[{{{kihlakunta}}}]]
Perustamisvuosi 1997
Kuntaliitokset Suunnitteilla Seinäjoen kanssa. Maantieteelliset ongelmat selvityksen alla.
Pinta-ala
- maa
189 km²
{{{maapinta-ala}}} km²
Väkiluku
- väestötiheys
- väestönkasvu
- väestöennuste
- 0–15-v.
- 16–64-v.
- yli 64-v.
~6000 
4,11 as/km² 
-742 /v % 
(1.1.2410)
19 %
26 %
23 %
Työttömyysaste 41 % (15.5.1991)
Kunnallisvero 14 % (12.4.1989)
Kunnanjohtaja Juuan Elli
Kunnanvaltuusto
SKP, STT, KRP
5 paikkaa
10

Juuka (ruots. Jugend) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa, Itä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 6 035 ihmistä (31.12.2005). Kirkonkylässä ja sen lähialueilla asuu noin 3 200 asukasta. Sen pinta-ala on 184632 eekkeriä, josta 34279% on vesistöjä. Väestötiheys on 4,11 asukasta. Juuka on, herra tietää miksi, saaristolain mukainen saaristokunta.

Juuan kunta tunnetaan erityisesti taksiautoilijoistaan.

Historia

Juuan historian katsotaan alkavan 1970-luvulta, kun Eino Kettusen laulussa esiintyvä fiktiivinen hahmo, Joensuun Elli lopetti uransa VR:n kaukojunamatkustajana, muutti nimensä Juuan Elliksi ja perusti huoltoaseman silloin vielä tiettömään korpeen, Valtimon ja Kontiolahden välille. Myöhemmin huoltoaseman läheisyyteen rakennettiin kestopäällysteinen levikki, eli P-paikka. 70-luvun loppuvuosina Juuan Ellin P-paikka kasvatti suosiotaan Pohjois-Karjalan matkailijoiden virtsaamispaikkana ja tästä innostuneina, matkailunedistämiskeskuksen avustuksella, rakennettiin Kontiolahden ja Juuan P-paikan välinen maantie. Vuonna 1992, kun tietä jatkettiin Valtimolle saakka, alkoi varsinainen Juuan P-paikan kulta-aika. Nopeasti lisääntyvä virtsailuturisimi loi alueelle uusia työpaikkoja ja 1997, kun vakituisten asukkaiden määrä nousi yli 3000, perustettiin Juuan P-paikan kunta. Samalla kuntaan liitettiin Pielisen länsipuolen alkuasukaskylät Kolia lukuun ottamatta.

Matkailu ja nähtävyydet

Juukalaisten tärkein tulonlähde on matkailu. Kuuluisan ensimmäisen P-paikan suosion rohkaisemana kuntaan on rakennettu useita muitakin tienvarsilevikkejä joille kymmenet turistin pysähtyvät kuseksimaan vuosittain. Turismin jatkuvasti kasvaessa alueelle on rakennettu myös muita matkailukohteita. Autoileville turisteille Juuka tarjoaa Suomen kalleinta polttoainetta usealta eri huoltoasemalta ja jalan liikkuville turisteille on tarjolla kattavat taksipalvelut. Kylällä on myös yöpymismahdollisuus ja viinakauppa.

  • Puu-Juuka

Juuan ensimmäisten vakinaisten asukkaiden rakentama nukkumalähiö sijaitsee Vanhan raitin varrella kirkonkylällä. Alue on jostakin syystä kulttuurihistoriallisesti merkittävä, vaikkei se poikkea muista asuinalueista mitenkään.

  • Nunnalahden kuoppa

Nunnalahtelainen marjastaja löysi 1990-luvun lopulla tienvarren pusikoista useita metrejä syvän nuolukivilouhoksen. Kyläyhdistyksen päätöksellä se julistettiin ulkoilmamuseoksi. Nunnalahden avolouhosmuseon maine on levinnyt maailmalle ja se vetääkin joka vuosi kasvavan määrän ulkomaisia avolouhosharrastajia paikalle.

  • Paalasmaan näköalatorni

Suomen korkein sisävesisaareen pystytetty näköalatorni. Kirkkaalla ilmalla oikeaan suuntaan katsottaessa tornista voi nähdä Pieliselle asti.

Elinkeinot ja talous

Matkailun ohella Juuka on kehittynyt Suomen suurimmaksi nuolukivien tuottajaksi. Viime vuosina myös ulkomaiset metsästysseurat ovat kiinnostuneet juukalaisen nuolukiven korkeasta laadusta ja louhosala on alueella kovassa kasvussa.

Toinen merkittävä tulonlähde on maataloustukiaiset. Lähinnä pitäjän eteläosiin keskittynyt maatalous paketoi peltoja satoja hehtaareja vuosittain.

  • polttoaineen myynti (68% bkt:sta)
  • taksiautoilu (12% bkt:sta)
  • nuolukivituotanto (10% bkt:sta)
  • maataloustukiaiset (15% bkt:sta)

Hyvä tietää Juukasta

  • Ei koskaan pidä sanoa tai kirjoittaa "Juukasta" vaan "Juuasta"
  • Juukalaisia vituttaa koska Koli kuuluu lieksalaisille, vaikka Lieksa on ihan eri puolella Pielistä
  • Juuan surullisenkuuluisassa Poikolan koulussa on muodollisesti pätevät opettajat.
  • Juuassa toimii italialaistyylinen hyvävelijärjestö, joka on keskittynyt lähinnä hirvenmetsästykseen sekä avomieliseen polttoöljyn lahjoittelemiseen pyromaaneille.
  • Juuka on paskanpuhujien ihmemaa.
  • Juuassa hyvä syy antaa tai ottaa turpaansa on vääränväriset kengät.
  • Juuasta on kotoisin myös yleisesti tunnettu Lähde? haukkumasana köttelö.
  • Norppa pesii Juukassa.
  • Vuokonjärven kesäteatteri esittää ensi kesänä mukaelman MTV3:n hittisarjasta. Näytelmä on nimeltään "Puumalainen"