Keski-Suomi

Kohteesta Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sydänmaita lähestyttäessä alkavat viehättävät maalaistalot vallata maisemaa.

Keski-Suomi on yksi Suomen maakunnista, ja niistä viidenneksi suurin. Keski-Suomen maakunnan ylivoimaisesti suurin kaupunki on Jyväskylä, johon 94% mediasta keskittyykin.

Aikoinaan Keski-Suomi muodosti oman maakuntansa, mutta kiitos lääniuudistuksen, oli se hyvän aikaa osa Länsi-Suomen lääniä ja siten noin kolmanneksen lähempänä Pohjanmaata. Läänien lakkautuksen yhteydessä tilanne normalisoitui, ja veljeily heinähattujen kanssa päättyi sukkelaan.

Jyväskylästä huolimatta Keski-Suomen taloudellinen tilanne on vajonnut aina niinkin pahaksi, että Dingokin teki siitä kappaleen[1]. Tämänkin jälkeen alamäen kulma on laskenut noin 76º[2].

Miljöö

Keski-Suomea on kuvailtu Savon pimeäksi karikatyyriksi arkkivihollisestaan Pohjanmaasta, mitä se hyvin pitkälti onkin. Väestön persoonallisuus vaihtelee myöskin näiden kahden välillä johtaen siten joukkotappeluihin kylätapahtumissa sekä grillijonoissa.

Lukuisissa Jyväskylän taakse jäävissä periferioissa ei aurinko ole paistanut sitten vuoden '79, vuodenajoista vain syksy ja sydäntalvi tunnetaan ja ihmisten katoaminen on jokapäiväistä. Tämän lisäksi lähinaapurienkin väliset suhteet ovat viilentyneet viimeisten kolmen vuoden ajan "kaupungeiksi" kutsutuilla alueilla suokaasujen pehmittäessä asukkaiden aivot suomenruotsalaisten patsastelevalle tasolle.

Muutamia Perähikiöitä kuntia ja kaupunkeja

Jyväskylän korkein asuinrakennus, 45 metriä korkea ja 15-kerroksinen Horisontti. Rakennus siijaitsee Lutakon kaupunginosassa Jyväsjärven rannalla, Kuokkalan sillan vieressä.
  • Jyväskylä: Omasta mielestään Keski-Suomen, Suomenmaan ja koko maailman keskus. Lisää informaatiota omassa artikkelissaan.
  • Keuruu: Tunnettu tontuistaan, jotka myös Pioneerirykmentin taistelijoina tunnetaan.
  • Kivijärvi: Kesäisin kolminkertaiseksi turpoava mökkikunta.
  • Kyyjärvi: Yksi Pohjanmaan rajakunnista. Väestö ottaa usein yhteen arkkivihollistensa perholaisten kanssa. Ironisesti ehkä vähiten pohjanmaalainen kunta.
  • Multia: aka. Muldia on muurahaisvaakunastaan ja Multian pikatiestä tunnettu ohituspaikkakunta.
  • Saarijärvi: "Kaupunki", jossa ei ole nähty sähköä sitten vapaussodan. Uuslegendojen mukaan maagisesti Karstulan Pääjärvestä Saarijärveen muuttaneen Kirkkosaaren pappien aaveet pitävä mustalla magiallaan valon poissa "kaupungista", jotta sielunryöstöretket eivät häiriytyisi edes auringonvalon lyhyiksi tunneiksi.
  • Viitasaari: Nelostie ja siihen liittyvät legendat ovat pitäneet Viitasaaren pystyssä aina tähän päivään asti.

Viitteet

  1. Kyseessä oleva kappale
  2. Paikallisten matikkapäälle tämäkin kuvaus on ylivoimaisesti vaikeasti tajuttavissa.