Luettelo ovelista paskiaisista

Ovela paskiainen on keskimäärin melko sympaattinen tai rakastettava, mutta vain paskiaisvertailussa. Oveluuden ollessa oma peitteensä on tämäkin luettelo välttämättä pitkälti hypoteettinen.

B

• Jean-Baptiste Jules Bernadotte eli Kaarle XIV Juhana. Napoleonin marsalkka oli vastuussa suunnitellusta tanskalaisten avustamasta Ruotsin-invaasiosta ja oli suunnittelemassa Ruotsin painostusoperaatiota. Ja juuri kun keisarikunnan onni alkoi olla kääntymässä ja Bernadotte tajuta, että Napoleon hankki liikaa vihollisia, joita ei voinut lopullisesti päihittää, tarjosi tyystin tuntematon ruotsalainen valtiopäivämies hänelle "omasta aloitteestaan" Ruotsin kruunua, jonka alta Ruotsin Oldenburgit olivat kuolemassa pois epävakaissa oloissa. Bernadotte tarttui ehdotukseen kuin sorkkaeläin pehmeään leipomotuotteeseen, ja välttääkseen kiusalliset välikohtaukset sekä enemmät sodat Ruotsin valtiopäivät valitsi tämän kuninkaaksi. Bernadotte tähysteli Tukholman hovin rauhasta Napoleonin kukistumista ja entisten marsalkkakollegoidensa teloituksia. Hän kuoli pidettynä kunikaana 81 vuoden iässä 1844, yli 20 vuotta sen jälkeen, kun Napoleon kuoli eristysvankeudessa St. Helenalla. Hänen perustamansa dynastian aikana Ruotsi ei ole käynyt ainuttakaan sotaa.

C

• Jacques Chirac. Ranskan presidentiksi itsensä keplotellut korruptoitunut konna romahdutti presidenttikautensa alussa oikeistopuolueensa (UMP) kannatuksen sillä seurauksella, että se hävisi parlamenttivaalit ja ajautui oppositioon, kun sosialistipuolue korjasi voiton ja muodosti hallituksen. Näin Chirac varmisti (1) sen, ettei hänelle olisi UMP:n piirissä uskottavaa vastaehdokasta seuraaviin presidentinvaaleihin ja (2) sen, että hallitusvastuussa käytännön kompromisseihin joutuva sosialistipuolue lietsoisi esiin radikaalimpia vasemmistovoimia, jotka heikentäisivät sosialistien ehdokkaan mahdollisuuksia presidentinvaaleissa. Kun Chirac vielä yhteistyöhaluttomuudellaan hankaloitti hallituksen töitä ja oli jättänyt jo aiemmin puuttumatta lähiöiden sosiaalisiin ongelmiin, tuli hän myötävaikuttaneeksi merkittävästi äärioikeistonkin nousuun, jolle joka puolelta haukuttu sosialistihallitus ei voinut tehdä juuri mitään. Ja juuri niin kävi kuin pitikin, kun vuoden 2002 presidentinvaalien aika koitti: epäsuosittu istuva presidentti Chirac sai naurettavat 20% äänistä, ja hulvattomat kahdeksan (8) pienten vasemmisto- ja viherryhmien ehdokasta hajauttivat vasemmistoäänet niin, ettei sosialistien Lionel Jospin päässyt edes toiselle kierrokselle, jolla olisi lähes varmasti voittanut Chiracin. Sen sijaan toiseksi kiri uusnatsihenkinen Jean-Marie Le Pen vajaan 17%:n kannatuksella. Kun ranskalaisten oli pakko valita korruptoituneen ketkun ja patologisen antisemiittisen pétainistin välillä, tarjoilivat he ennätyksellisen epäsuositulle Chiracille presidentinvaalin toisella kierroksella Ranskan historian suurimman äänivyöryn: Chirac sai yli 82 %:n ääniosuudella poikkeuksellisen vahvan mandaatin, mistä kiitos kuuluu vain hänen neroutta lähentelevälle kyynisyydelleen.

E

• James Ellingson. Lähestyi internet-huumekauppapaikka Silk Roadin omistaja Ross "Dread Pirate Roberts" Ulbrichtia "FriendlyChemist"-nimisenä huumediilerinä ja vaati tältä Bitcoineja puolen miljoonan dollarin arvosta (useampi miljoona nykyisellä arvolla) siitä, että ei julkaisisi Silk Roadin käyttäjäkunnan henkilötietoja ja näin tuhoaisi Ulbrichtin markkinoita. Käytti samalla verukkeenaan sitä, että oli veloissa Helvetin enkeleille, joiden velkojen perintä olisi lähes varmasti kuolettavaa. Tämän yksityiskohdan kuultuaan Ulbricht puolestaan pyysi keskusteluyhteyttä Enkelien kanssa, ja kun nimimerkki "redandwhite" otti tähän yhteyttä ja esittäytyi Helvetin enkelien johtohahmoksi, Ulbricht tilasi tältä "FriendlyChemistin" palkkamurhan. Kun "redandwhite" myöhemmin kertoi onnistuneesta murhasta, hän mainitsi samalla, että "FriendlyChemist" oli ollut tekemisissä muiden huumediilerien kanssa, joista joku voisi edelleen toteuttaa tämän uhkauksen. Näistä diilereistä yksi oli hänen mukaansa Ulbrichtin aiempi vihamies "Tony76". Ulbricht tilasi tämän vuoksi "redandwhiteltä" vielä neljä palkkamurhaa lisää, jolloin koko jutun hinnaksi tuli hänen osaltaan enemmän kuin mitä "FriendlyChemist" oli alun perin häneltä yrittänyt kiristää. Sattuipa vain olemaan niin, että "FriendlyChemist" ja "redandwhite", sekä mahdollisesti myös "Tony76", olivat kaikki sama henkilö eli Ellingson, eikä Ulbrichtin tilaamia murhia ollut koskaan edes tapahtunut. Hieman tapauksen jälkeen Ulbricht jäi itse poliisin haaviin, kun taas Ellingson pysytteli lain kouran ulottumattomissa vielä viisi vuotta – ja oletettavasti nauroi räkäistä naurua joka kerta viedessään pankkiin erän Ulbrichtilta koijaamiaan rahoja.

F

• Francisco Franco. Voitti aloittamansa sisällissodan Saksan ja Italian sotilaallisella tuella, mutta tajusi Hitlerin sekopäisyyden ja myös sen, että Mussolini päätyisi soittamaan toista viulua näiden yhteistyössä. Kun Franco ei ollut halukas päätymään alttoviulun kautta lyhtypylvääseen roikkumaan, kiitti hän natseja ja fasisteja saamastaan avusta pysyttelemällä puolueettomana koko toisen maailmansodan vilkutellen palatsistaan Madridista. Keikkuikin sitten maansa diktaattorina vielä sukupolvi sen jälkeen, kun Aatu ja Benito vaihtoivat hiippakuntaa.

H

• Teuvo Hakkarainen. Teki aivan oikean analyysin siitä, ettei ensimmäisen kauden kansanedustaja pääse oppositiosta käsin kunnolla esille politiikan ja osaamisen kautta, joten alkoi profiloida itseään tarkasti mietityllä julkisuuskampanjalla tekemällä tempauksia, joista raportoimista media ei pysty välttämään. Teki oikean analyysin myös vaalipiirinsä äänestäjäsegmentistä, jolle ensiarvoisen tärkeää on, ettei heidän edustajansa käyttäydy kuin "herra". Hakkarainen tuskin olisi uusinut parlamenttipaikkaansa ilman suunnittelemiaan kännäysperformansseja.
• Rudolf Hess. Oikeasti älykkäimpiä natsivaikuttajia. Tutustuttuaan omakätisesti Führerin ajattelutapoihin ja -lahjoihin Hess osasi aavistaa kaiken menevän Valtakunnan kannalta katastrofaalisesti pyllylleen. Tekeytymällä itse todellisuudentajuttomaksi Hess pääsi liittoutuneiden hyvään huomaan ja välttyi suurempiin hirmutekoihin sotkeutumiselta, ja siten & ylipäätään tuon vastaan tulemisen tähden säästi Nürnbergissä henkensä.

T

• Charles Maurice de Talleyrand-Périgord. Napoleon kutsui häntä paskaksi silkkisukassa. Ruhtinas Talleyrand edusti tehokkaasti korkeimmalla tasolla jokaista Ranskassa hänen elinaikanaan valtaa pitänyttä tahoa, jonka petti hetkeäkään epäröimättä, kun tilanne niin vaati. Hän petkutti suurin piirtein avoimesti katolista kirkkoa, Ludvig XVI:ta, vallankumoushallintoa, Napoleonia, tämän vastaista koalitiota ja lopulta myös valtaistuimelle restauroituja Bourboneja. Talleyrand selvisi naarmuitta Euroopan siihenastisen historian myrskyisimmästä ajanjaksosta, jolloin henki oli halpaa, ja vieläpä kieriskeli koko ajan naisissa ja lahjuksissa kuollen 84 vuoden iässä rikkaana ja kuuluisana. Kaikki tiesivät hänet kieroksi valehtelijaksi, mutta uskoivat silti hänen palveluksensa välttämättömiksi, ja häntä on postuumisti suitsutettu erääksi kaikkien aikojen suurimmista diplomaateista (mikä on ehkä imartelevaa hänelle, muttei välttämättä diplomaattien ammattikunnalle).

Alla rakentamisen! Tämä artikkeli tai osio on harvinaislaatuisen perseestä, koska se on keskeneräinen. Ota rukkaset ja vasara käteen ja rakenna sitä hieman valmiimmaksi.