Portugalin kieli

Kohteesta Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Portugalin kansallisrunoilija Luís Vaz de Camões lausumassa Lusiadeja, keskeisintä portugalinkielistä eeposta. Huomaa portugalinpuhujien ympärille muodostuva turvallinen välimatka, joka suojelee kuulijoita sylkipärskeiltä, korisevien kurkkuäännähdysten synnyttämiltä imupyörteiltä sekä vaativimpien nasaalien edellyttämiltä kevätjuhlaliikkeiltä. Portugalia on tasapainosyistä turvallisinta lausua istualtaan.
Vasco da Gama tarjoamassa Portugalin kruunun kustantamaa kielenopetusta ulkomaalaisille yllättäen, pyytämättä ja terävien karttakeppien tukemana. Peruskurssi sisältää lähinnä imperatiivilauseita.

Portugalin kieli on Iberian niemimaan länsiosassa syntynyt ja sieltä ympäri maailmaa levinnyt kieli. Portugalia puhuu kaiken kaikkiaan noin 210 miljoonaa ihmistä.

Historia[muokkaa]

Kieli syntyi, kun roomalaiset valloittajat pariutuivat António Salazar Luihuisen kärmeskieltä puhuvien esivanhempien kanssa. Paikalliset alkoivat käyttää puheessaan latinan sanastoa, jonka tuloksena oli nykyinen portugali. Rooman valtakunnan hajottua alueelle ilmaantui gootteja ja myöhemmin maureja. Lopulta paikalliset kyllästyivät toistuvasti vaalilupauksensa pettäviin valloittajiin, ja ajoivat heidät takaisin sinne missä pippuri kasvaa. Nauttien uudesta vapaudestaan asukkaat lähtivät kaikkien aikojen ensimmäiselle maailmanympärimatkalle. Parin lomaromanssin seurauksena kieltä puhutaan nykyään mm. Brasiliassa ja vähän siellä täällä ympäri maailmaa.

Fonetiikka[muokkaa]

Kielen helpoiten havaittava piirre on kaikkialle ulottuva suhina. Merkkejä CH, S, J, Ç, SS, X ja Z vastaavia suhinoita on suomalaisen käytännössä täysin mahdotonta erottaa toisistaan. Kielen vokaalirakenne on vieläkin monipuolisempi. Tavallisten vokaalien lisäksi kielessä on ihan ihan ulkopuolisten kuulijoiden ärsyttämistä varten kokonaan nenän kautta lausuttavia vokaaleja ja diftongeja, kuten merkkejä ã, ão tai õe vastaavat äänteet.

Kielioppi[muokkaa]

Portugalilaiset eivät erityisesti perustaneet latinan fiinistä kieliopista ja karsivat sitä lujalla kädellä. Jos Tarzan puhuisi portugalia, niin häntä pidettäisiin todennäköisesti kansallisruonoilijana. Portugalilaiset ovat jopa niin laiskoja, että eivät viitsi taivuttaa verbejä vaan ovat keksineet miljoona erilaista käyttötarkoitusta infinitiiville.

Murteet[muokkaa]

Portugalin päämurteita ovat euroopanportugali ja brasilianportugali. Brasilianportugali syntyi, kun Brasiliaan muuttaneiden portugalilaisten oli pystyttävä erottamaan viidakon kätköissä liikkuvat toverinsa metsän pohjalla sihisevistä käärmeistä. Lisäksi huomattiin, että kissojen naukumiselta kuulostavat vokaalit karkottivat tuholaisjyrsijöitä melko tehokkaasti. Euroopan- ja brasilianportugalilla on myös eroja oikeinkirjoituksessa ja kieliopissa.

Muuta[muokkaa]

Portugalin on sanottu olevan ulkopuoliselle täysin mahdotonta puhua. Legendan mukaan eräs espanjalainen härkätaistelija saatuaan härän sarven takalistoonsa oli kahden viikon jälkeen koomasta herättyään luullut olevansa venäläinen diplomaatti, jolloin hänen puheensa oli aikalaiskertomusten mukaan ollut täysin virheetöntä portugalia. Portugalin oppiminen heikon ymmärryksen tasolle vaatisi vähintään useamman vuoden elämistä kyseisessä maassa tai vaihtoehtoisesti tuhansien tuntien käyttämistä fado-musiikin kuunteluun. Pakkoruotsin perimmäinen syy on itse asiassa suojella suomalaisia, jotta he eivät edes vahingossakaan erehtyisi tutustumaan tähän kieleen.