Urjala

Kohteesta Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Urjala eli Urdiala, kansanomaisemmin Kurjala tai Hurjala on iso ja suuri imperiumipitäjä Etelä-Pirkanmaalla. (Tampereen kokoinen supervalta.) Urjala tunnetaan Nuutajärven lasitehtaasta[1], Halkivahan meijeristä, Annulan susirajasta ja Välkkilän Golf-kentästä, (jota kukaan ei ole vieläkään löytänyt,) myös sisällissodan aikaiset joukkohaudat luovat viihtyvyyttä. Unohtaa ei kuitenkaan sovi Väinö Linnan "reittiä" ja Taikayötä, jotka ovat vieläkin mysteeri asukkaille, mutta tuovat mukavasti hyväuskoisia turisteja. Urjala tarjoaa hyvät työllistymisen mahdollisuudet kaikille. 68 eri metallipajaa, 39 kukkakauppaa ja 186 parturia, Helsingin keskustan hintaiset asuinneliöt ja Suomen korkein veroprosentti, löysin sosiaaliavustus ja kaikki palvelut ja kaupatkin ovat mukavasti 50 km päässä Tampereella. Myös koulujen lakkautukset haja-asutusalueilta (onko Urjalassa muita?) ja perhepäivähoitajien irtisanomiset luovat lapsille erittäin laadukkaat edellytykset mukavaan elämän alkuun. Kantaväestö koostuu 75 % lähes tulkoon arkussa asuvista, 10 % kylähulluista, 5 % elämäänsä kyllästyneistä ahdasmielisistä runkkareista ja loput 12 % huonoa koulumenestystä kantavista pää perseessä eläjistä. Kylän keski-ikä on n. 75 vuotta, mutta asukasluvun pieneneminen ei kuitenkaan johdu väestön sydänkohtauksista vaan pois muuttavista pataljoonista ja huostaanotetuista mukuloista.

Historia[muokkaa]

Urjala on ollut vanha epämääräinen pitäjäalue aina, jota koristavat kauniit suot, isot järvet, roudan raiskaamat tiet, mahdottomat keliolosuhteet ja kauniit ihmiset. Urjalan kunta perustettiin kuitenkin vasta vuonna 1423. Sen jälkeen kehitys on ollut huimaa näihin päiviin asti, jopa Akaan vertaista. Urjalan historiallisen kehityksen ilmentymiä ovat iso rautatieasema, jossa junat eivät pysähdy ja Adam-kebabpizzeria. Urjala tunnetaan myös siitä että missään muualla maailmassa tieto ei kulje yhtä nopeasti. Millään olemassa olevalla tekniikalla ei ehdi edes luoda yhteyttä, kun kaikki tietävät kuka on kännissä ajanut metsään, räiskinyt haulikolla poliiseja, kuinka moni osallistui joka viikonloppuiseen kylämellakkaan, moniko sikarekka kaatui tai monesko mies Toinilla menee tässä kuussa.

Kulttuuri[muokkaa]

Mahtipitäjän oma ukko Väinö Linna nosti aikoinaan Urjalan maailmankartalle. Kirjassaan Täällä Pohjantähden alla hän käsittelee kauniiden urjalalaisten hienoa arkea Halkivahan kylässä. Kirja perustuu täysin tositapahtumiin ja Linnan omaelämäkertaan. Linnan mukaan on nimetty jopa Urjalan lukio. Valmistumisprosentti ylsi lähes 13 % vuonna 2009. Urjalan agrologinen kulttuuri on merkittävää koska 78 % Venäjälle viedystä viljasta tulee Urjalan pelloilta. Urjala on osallistunut WHO:n hyväntekeväisyysmissioon köyhtyvän Siperian hyväksi. Myös punainen risti sai lahjoituksena useita litroja vettä Urjalasta ennen suurta sinileväilmentymää.

Kylät[muokkaa]

Kaikki Urjalan kehitys ja keskuspalvelut on sijoitettu Laukeelaan eli Kirkonkylään ja Huhtiin eli Asemalle. Nämä kaksi taajamaa ovat huiman teollisen kehityksen aikaansaannoksena tapelleet kautta maailmansivun siitä kumpi on Urjalan hallinnollinen keskus. Älä siis mene huhtilaiselle sanomaan, että Urjalan Makeistukku on keskustan kupeessa, varsinkaan Aseman holvin kulmilla. Vähäpätöinen Nuutajärvi on myös osallistunut kisaan heikoin tuloksin kuten myös onneton Halkivaha. Yhtä järkevää olisi laittaa Perho kuntakeskukseksi sen perusteella kun siellä on rukoushuone tai Honkola koska siellä on kuvattu 5min. Kummeli Kultakuumeesta... Älä muutenkaan liiemmin asioi Halkivahassa, puolella asukkaista on skitsofrenia tai alkoholiongelma ja lopuilla kaikista pahin, lestadiolaisten jäsenkirja. Urjalankylässä voi olla kaikessa rauhassa, Myös Välkkilä on melko rauhallista seutua. Tosin tiistaisin ohi ajava kauppa-auto voi aiheuttaa sydämentykytyksiä ja ihmisen ääni kerran kuussa saa kaivamaan haulikon jääkaapista varmuuden vuoksi. Yleinen neuvo on, että Urjalassa ei kannata liikkua missään tai puhua liiemmin mitään kunnallispoliittisesta jaosta (Urjalassa kun ei ole osattu päättää kolmen suurimman puolueen nokkimisjärjestyksestä vieläkään). Myös ulkopaikkakuntien kehuskelu kannattaa jättää omiin ajatuksiin. Mainittava on myös että kylmäkoskelaiset separatistit ovat yrittäneet liittää Kylmäkoskea osaksi Urjalaa (tosin tuloksetta) aina vuodesta 2011 asti, jolloin Akaan Arabiemiraatit miehittivät "Viluvirrat" ilman virallista sodanjulistusta. Vuonna 2017 oltiin jo pääsemässä yhteisymmärrykseen Akaalaisten kanssa ja liittämässä Kylmäkosken Asemaa ja Taipaletta osaksi Urjalaa autonomisina suuriruhtinaskuntina. Rauhanneuvottelut loppuivat kuitenkin lyhyeen separatistiliikkeen juovuksissa olleen johtajan, Kapteeni Mustaparran haukuttua akaalaista šeikkiä homoksi.

Seikkailunhaluisille tiedoksi[muokkaa]

Seikkailunhaluisille tiedoksi, että Urjalasta löytyy:

  • Kiimankulma
  • Puolimatka, ja
  • Hunninko
  • Lisäksi voit ehkä jopa löytää Nuutajärven Lasitehtaan rauniot, mikäli pääset sinne asti eksymättä
  • Alko

Viitteet[muokkaa]

  1. jossa nykypäivänä ei puhalleta kuin Iittalan johtajien paskapapereista pölyjä