Wikipedian artikkelit

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suositeltu1.png

Star.svg
Tämä artikkeli on jostain käsittämättömästä syystä suositeltu sivu.
Star.svg
Tämä artikkelisarja on kouluesimerkki siitä, miltä hyvät sivut voivat näyttää.
kaikki oleellinen
Ei oo mitään hauskaa!
Wikipediasta

Sisältö
Wikipedian käytännöistä
Wikipedian käytäntöjä
Wikipedian päätöksenteko
Asiantuntija-arvioita artikkeleista
(in English)
MC Vittumeitsi

Historia
Toinen muokkaussota
Suuri ylläpitäjien joukkopako
Porchesian holokausti

Sisarprojektit ja äpärälapset
Wikimedia Foundation Inc.

Ihmiset
Wikipedian käyttäjät:
A-E, F-L, M-S, T-Ö, CCB, puheita
Wikipedian ylläpitäjät
Wikipedian entiset ylläpitäjät
Wikipedian sensorit
Wikipedian n00bit
Jimmy Wales
Wikipsykologia
Wikisosiologia

Vandalismi
Ilmenemismuodot (kaikki)
Levykevandaali
Sukkanukkeilu
Ohjeistus sock puppetien käyttöön

Monisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivä reportterimme Elisa Peelo on vuosien varrella kerännyt Wikipediasta useita täysin satunnaisia artikkeleita ja arvostellut ne kouluasteikolla 4–10. Ohessa hän tarjoaa myös lyhyenlännät asiantuntija-arvionsa. Linkit johtavat arviointihetkien versioihin sivuista.

Keskustelusivulla on lisäksi mielenkiintoisia vertailuja aiheesta. Nyttemmin reportteri Peelo on perehtynyt myös enkku-Wikipedian sisältöön ja tahtoo mainostaa tuota comeback-projektiaan tässä.

A

  1. A ja O. A&O määritellään tässä kahdeksi eri kirjaimeksi jossain aakkostossa. Aika vajaa peruste artikkelille. Kun eka tuonne on joku uskis kirjoittanut ilmaisua käytetään Raamatussa sekä Jumalasta että Kristuksesta (mitäpä pyhästä sanasta tekijöitä erottelemaan), sitten joku on lisännyt lähteet kai googletuksen perusteella osaamatta antaa edes sitä hyödyllisyyden minimimäärettä alko nimeä Ilmestyskirja. Arvosana 4.
  2. A. Backman. Pelkkää arvailua! Mitkä ne sellaiset ensyklopedistit on, jotka eivät ole mistään selvillä, vaan jokaisella on oma versionsa. Arvosana 4.
  3. A.P. Møller-Mærsk Gruppen. Artikkelin aiheena on näköjään todella kovan luokan logistiikka-alan yritys, joka ei ole kykenevä kiinnostamaan ketään. Se on myös maailman suurin rahtilaivavarustamo - kuulkaas nyt, ei tällaisilla ole mitään merkitystä, kun asia on niin ettei edes rahtaus saati sitä varten varustelu kiinnosta edes rahtaajia. Rahan vuoksi rahtaavat. Vasta vuonna 2003 yhtiöt yhdistettiin ja syntyi nykyinen Mærsk, joka on täysin Mc-Kinney Møller perheen hallinnassa. Perheen patriarkka oli Mærsk Mc-Kinney Møller, mutta näkyvimpiä hahmoja ovat hänen tyttärensä Ane Maersk McKinney Uggla ja tämän puoliksi ruotsalaiset lapset. Huolestuttavasti luisutaan jo kolmannessa vastaantulevassa artikkelissa tietosanakirjan platonisesta ideasta!
  4. AABA-rakenne. Liian lyhyt ja ihan tyhmä. Mikä biisi muka menee noin? Sitä paitsi oli v*tun hankalaa muuttaa nämä kirjaimet musaksi. Lukijan rasittaminen on väärin. Arvosana 4.
  5. Abraham Lincoln. Jos sivu on (surkea) tynkä, merkitkää se sellaiseksi! Tynkämallinetta ei vain tältä kääpiösivulta löydy. Lincoln-artikkeli sisältää kielivirheitä ja redusoitua syntaksia: "Hänellä 5 veljeä ja siskoa". Artikkeli on silkkaa sontaa ja on häpeällistä, ettei tällaisesta hahmosta ole koko aikana saatu aikaiseksi tätä tekelettä kummoisempaa. On häpeä koko suomenkieliselle Wikipedialle, että virolaiset, bulgarialaiset ja jopa kymrinkieliset ja galegon- eli galiciankieliset versiot pesevät ko. räpellyksen mennen tullen! Käyttäjä Se Tuomo on lisännyt artikkeliin mm. tärkeän tiedon, että Lincolnin "uskotaan sairastaneen kuppaa". Paljon mahdollista, mutta yhteenkään lähteeseen ei "tieto" viittaa. Hävetkää, hyvät ihmiset! Arvosana 4.
  6. Abu Bakr. Siis kuka tämän on oikein kirjoittanut? Islamilaisen leikkikoulun priimus? Lukeehan näinkin kirjoitettua tekstiä silti suuremmalla halulla kuin sitä normaalia ”Pienestä tietosanakirjasta ja kahdelta sivustolta, omiksi sanoiksi kämmäämällä, vailla pohjustavaa asiantuntemusta” -valkovenäjänpiraattia. 5.
  7. Akatisia. Viheliäistä liikkumispakkoa, tähän auttaa siis propranololi, selvä. Bonusliitteenä video vanhuksesta, jossa myös ”tulee huomoida, että potilas on pakotettu syömään seisoen, eikä istuen”?! Haista paska, Wikimedia, sinä tiedonkulutusajan sadistiklikki. 0,5/5!
  8. Aku Ankan taskukirja 104: Aku saa aikaan. Voi jumpe, taas näitä italiasta käännettyjä lasten Topolino-sarjapokkareita, joiden tekemisessä varsinkin Vilkkuu on kunnostautunut, hänellä kun ei riitä taitoja vaikeammista aiheista kirjoittamiseen. Hei, ei näitä oikeasti lue kukaan muu paitsi 11-vuotiaat alakoululaiset sekä Levykevandaali, jonka mielestä ne ovat ihan sairaan pelottavia. Jotakin aiheen merkittävyydestä kertoo sekin, että näitä ei ole millään muulla kielellä paitsi suomeksi, ei edes italiaksi. Puhumattakaan siitä, että artikkelissa ei ole sisältöä ollenkaan sivujen lukumäärän, sarjojen nimien, sivumäärien (perusasioita, jotka jokainen pystyy tarkastamaan ostamalla taskarin lehtikiskalta) ja tekijöiden nimien lisäksi (kuka ihmeen Giorgio Bordini... ketä edes kiinnostaa?). Arvosana 4.
  9. Aineenvaihdunta ensin. Ai jumalauta, ette te voi tehdä artikkeliin cliffhangeria! Ja otsikkokin ihan ääliömäinen. Kuin joku lääkisopiskelijan muistilappu. Arvosana 4-.
  10. Alastomuus. Lapselle kirjoitettua alkeisasiaa, joka on järjestetty täysin epäjohdonmukaisesti ja vailla joko minkäänlaista taitoa tai yritystä. Vähäisessä sisällössäkään ei siis ole juuri hurraamista; pelkästään johdantokappale on epämääräisyydessään monumentaalisen hyödytön. Sisältää lisäksi wikipedistin kotitekoista pehmopornoa Flower Nymph.jpg -tiedoston muodossa. Arvosana 4.
  11. Albert Camus. Minimaalinen biografia, jossa varotaan paljastamasta mitään filosofikirjailijan ajatuksista tai hänen teostensa teemoista. Samalla huolellisuudella jätetään pois kaikenlainen arviointi Camus'n mahdollisesta merkityksestä. Onneksi sentään mainitaan, että hänen enonsa oli kuuro. Lähes puolet artikkelin sisältötekstistä käsittelee salaliittoteoriaa, jonka mukaan KGB olisi murhannut neuvostokommunismia vastustaneen kirjailijan; tämän vailla oikein mitään kunnollista näyttöä olevan väitteen puiminen dominoi koko säälittävää kääpiöartikkelia.
  12. Alexander Pope. Wikipedisteillä ei tuo kaunokirjallisuus tai sen käsittelminen ole ihan hanskassa. Kaikki, mitä runoilijatyngässä kerrotaan runoilijasta runoilijana, on tässä: ”Pope käänsi Homerosta englanniksi. Lisäksi hän tuotti sankarirunoutta.” Se on hyvin epätarkkaa, harhaanjohtavaa ja ennenmuuta kuulostaa typerältä. Arvosana 4.
  13. Alex Jones. Vau, mitä kieltä. "Jonesin mukaan maailmassa on meneillään Informaatiosodankäynti [sic] globalisteja teknokraatteja [sic] vastaan. Hänen mukaan [sic] tätä voisi kuvata henkisesti vuosien 1776 ja 1984 arvojen väliseksi kamppailuksi. Vuonna 1776 Yhdysvallat julistautui itsenäiseksi ja Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus julkistettiin. Vuonna 1984 viittaa George Orwellin kirjaan Vuonna 1984." Todella selkeää. "Kolmen tunnin pituinen ohjelma käy läpi päivän uutisia ja tapahtumia, johon [Mihin niistä?] käytännössä kuka vain voi soittaa. Ohjelmia voi kuunnella suorana tai ladata myöhemmin heidän arkistostaan [Keitten? Jos näin salaillaan, ei voi kuin olettaa, että jokin eurofederalistisiionklikki on kyseessä.]. Maksullisena palveluna radiolähetystä voi seurata suorana videolähetyksenä [Tiedätkö vittu edes itse, mitä sanot? Ai oho, siis maksullisesti voi videota. Ei vaan tuolleen essiiviä suomeksi... äh mä yritä sulle opetta enä yhtä mittä.]." Arvosana 4.
  14. Alfred de Musset. Lyhyehkö kirjailijaplösähdys, jossa on typeriä sanankäänteitä (”Kokeiltuaan siipiään lääketieteessä (hän ei pitänyt ihmisten leikkelemisestä)”) eikä tietenkään mainintoja tai kuvauksia tärkeimmistä töistä, mitä nyt tietenkin kerrotaan La confession d'un enfant du sièclen – ainoastaan englantia, jos sitäkään, kuten kohta näemme, vieraana kielenä taitava wikipedisti on aloittanut angloamerikkalaisittain jokaisen teosnimen sanan isolla vaivautumatta tarkistamaan, tulisiko näin tehdä – olevan kertomus Musset'n ja George Sandin rakkaustarinasta, ja mainitaan siitä tehdyt elokuvat. Kahden rivin ”Kritiikki”-osio on artikkelin helmi: ”Ranskalainen runoilija Arthur Rimbaud oli erittäin kriittinen Alfred de Musset'n töitä kohtaan. Rimbaud kirjoitti teoksessaan Lettres du Voyant ettei Musset saavuttanut mitään, koska tämä "sulki silmänsä" näkemyksiltään.” Jälkimmäinen virke on täysin vajaamielinen. Enkkuwikin artikkeli tuo selvyyden: ”Rimbaud wrote in his Letters of a Seer (Lettres du Voyant) that Musset did not accomplish anything because he "closed his eyes" before the visions (Letter to Paul Demeny, May 1871)”, vaikka epätietosanakirjamaista toki tuollainenkin paljonpuhuva epämääräisyys. Mutta siis: jos ei ymmärrä alkutekstiä eikä omaa käännöstään, voi sen jättää julkaisematta, olisiko hyvä? Välittömästi tämän jälkeen seuraa lähes yhtä järjetön yritys yhdistää kokonaisuuteen toinen en-wikistä poimittu irtofakta: ”Toisaalta Musset'n näytelmä Les Caprices de Marianne oli innoituksena ohjaaja Jean Renoirin La règle du jeu -elokuvalle (suom. Pelin säännöt)”; ja siihen artikkelimme teksti loppuu. Arvosana 6-.
  15. Andrei Tšikatilo. Artikkelilla on ainakin mittaa, ja teksti on ymmärrettävää. Valitettavasti lapsenomaisen osaamaton tyyli tekee tällaisen aiheen käsittelystä paikoittain asiatonta. Jo johdantokappale muotoilee hienosti: ”Tšikatilo oli siitä poikkeuksellinen pedofiili että hän oli ns. ”kaikkiruokainen”, toisin sanoen hän käytti hyväkseen sekä tyttöjä että poikia, ja hänen uhreihinsa lukeutuivat myös aikuiset naiset.” Sittemmin artikkelin kronologia katkeaa muutaman kerran, niin, että Andrei-impotentin runkkupuuhia vaimoonsa seuraa hänen hyvä menestyksensä peruskoulussa. Pointseja kirjoittajan vajavaisesta normaalien seukkailuasioiden kielen sisäistämisestä, esim. ”Lapsi on myös saattanut syntyä ns. irtosuhteesta.” Artikkeli näyttäisi olevan hyvin lähteistetty, mutta fanimainen selostus on paikoin häiritsevää. ”Inkontinenssi” on linkattu varmuuden vuoksi kaksi kertaa liki peräkkäin, ja kaiken kaikkiaan spekulatiiviset syväanalyysit ovat hieman hoopoja ja arveluttavia: ”Tšikatilon varhaisnuoruuden ensimmäinen ja ainoa seksuaalinen kokemus tapahtui 15-vuotiaana 1950-luvun alkupuolella. Hän hyökkäsi nuoren tytön kimppuun, kaatoi tämän maahan ja sai siemensyöksyn, kun tyttö yritti kamppailla itseään vapaaksi. Tšikatilon mielessä saattoi syntyä elinikäinen assosiaatio seksin ja väkivaltaisen aggression välille. Hän ei koskaan kyennyt normaaliin sukupuoliseen kanssakäymiseen.” Artikkeli sisältää aivan laatuunkäymätöntä kehittymättömyyttä sekä hieman ihan teknistä rakenteen amatöörimäisyyttä, mutta on tämä nyt hyödyllisempää Suomi-Wikipediaa. Tšikatilon oikeudenkäyntipuheesta kertova puhe valottaa jopa kohtalaisen ytimekkäästi aiheen persoonaa. 7-.
  16. Anni-Frid Lyngstad. Abban laulajasta kertova artikkeli. Ensimmäisen kappaleen lopussa katsotaan ajan olevan kypsä sinutteluun, joka pysyy loppuun asti. Kirjoittana siis joku stalkkeri, joka hourii tuntevansa Lyngstadin. On Wikipedialle tyypillistä, että tällaisen korjaaminen ei kiinnosta ketään. Teksti on myös elliptinen: levytyspäätöksen taustalla oleviin ”traagisiin tapahtumiin” viitataan niitä sen enempää yhtään valottamatta. Tyhjästä aletaan selittää että joskus kuusitoista vuotta sitten Lyngstad suunnitteli ”uutta levyä”, vaikka niistä edeltävistä ei ole kerrottu mitään – paitsi että nimeämättömäksi jäävällä DVD-kokoelmalla on ”soololevyt Ensamista alkaen”, mitä se tarkoittaakaan. Artikkeli on postmoderniin tapaan sirpaloitunut ja sen kokoaminen jää lukijalle: myöhemmin diskografia-osiosta selviää Ensamin julkaisuvuosi ja järjestys diskografiassa. Lyngstadin ääniala on ”metsosopraano”. 5.
  17. Anni Puolakanaho. Artikkeli henkilöstä, jonka meriitti oli olla Kalle Päätalon tyttöystävänä joskus ennen sotia. Kirjoittaja on Uulauula, jonka lyhyt muokkaushistoria kielii surullisesta Päätalo-obsessiosta. Kaikkiaan sama tekijä on laatinut kolme artikkelia merkityksettömistä yksityishenkilöistä, jotka Päätalo on joskus tuntenut. Suomenkieliseen Wikipediaan siis pääsee yksinkertaisesti olemalla Kalle Päätalon setä tai ensimmäinen vaimo. Kollektiivisesti em. tuotoksia voi kutsua Päätalo-trilogiaksi. Ne on kirjoittanut selvästi sangen lapsellinen ihminen, jota Päätalon pikkupaikkakuntien eeppisestä tylsyydestä ammentava missä talossa kukakin asui 70 vuotta sitten -tyyppinen proosapuuro viehättää suunnattomasti. Päätaloon viitataan faktan ja kaunokirjallisen fiktion rajaa hämärtävissä artikkeleissa lähes järjestään nimellä "Kalle". Miten ihmeessä nämä edes ovat saaneet säilyä näin pitkään? Riemastuttavan typerää joka tapauksessa. Koko Uulauulan Päätalo-trilogia saa arvosanan 8½.
  18. Antonius ja Kleopatra, siis se Shakespearen kynäelmä. Ensimmäinen lause kertoo yhtä paljon kuin näytelmän nimi. Toinen lause on viimeinen. Verratkaa vaikka artikkeliin Pokémon: Indigo League. 4-.
  19. Apatia. Hyvin kompakti määritelmäartikkeli ei oikein osaa jaotella käsitteen psykologisen ja filosofisen sisällön eroja. Keskinkertaista ja kunnianhimotonta työtä, mutta artikkelin sydän on syvällisen huvittava osa jonkun ammattikorkeakoululaisen "taiteellisesta" valokuvatyöprojektista. 6.
  20. Arkadia. Tässä hieno esimerkki siitä, miten Wikipedian barbaareilta menee kaikki sivistys ohi. Silloinkin, kun sitä olisi tarjolla, se vääristetään päin haadesta. Tämä neljän virkkeen artikkeli peloponnesolaisesta maakunnasta sisältää sijaintihavainnollistuksen lisäksi kaksi muuta kuvaa. Toinen on valokuva Arkadiasta kuvatekstillä "Valokuva Arkadiasta." Toinen on Nicolas Poussinin maalaus Et in Arcadia ego. Ihmiskunnan kulttuuriin koskaan perehtymättömän wikipedistin jäljiltä kuvateksti on surullista luettavaa: "Nicolas Poussinin maalaus Et in Arcadia ego (voidaan kääntää usealla tavalla, esimerkiksi "Minäkin olen jäänyt Arkadiaan". Lähteeksi ilmoitetaan luotettava 404 Not Found -taidesivusto. Tietysti olisi voinut lukijoille kertoa, että Et in Arcadia ego, jonka standardikäännös on "Minäkin [olen] Arkadiassa", on erittäin kuuluisa lentävä lause, jonka lausujaksi mielletään itse vanha viikatemies. Eli Kuolema. Sanonnan (ja siten maalauksen) viesti on siis, että paratiisissakin, kaiken auvon ja onnen keskellä, on kuolema jokaisen osana. Tämän tietysti olisi voinut välittää myös lukijoille, etenkin, kun maalauksen keskellä tönöttää valtaisan kokoinen hautakivi, johon sanat on kaiverrettu. Näin on siis jätetty mainitsematta koko maalauksen idea ja tarjottu sen asemesta paska käännös joltain olemattomalta sivulta. Jälleen yksi esimerkki siitä, miten Wikipedia tuhoaa kaiken länsimaisen sivistyksen. Hävettää näiden puolesta. Et in Wicipaedia ego. Arvosana 4.
  21. Arkin planetaario. Koska tämä artikkeli, joka ei tiedä, kertoisiko kapineesta vai henkilöstä, varmaan vielä poistetaan jonkun deletionistin huomatessa sen olemassaolon, laitetaanpa koko sisältö tähän: Arkin planetaario on toiminut vuodesta 1982. Vuosittain Arvo "Arkki" Kuusela on vieraillut n. 900 koulussa tai päiväkodissa ym. Arkki on ollut kiinnostunut avaruudesta koko ikänsä ja alkanut harrastaa sitä syksyllä 1979. Hän jäi eläkkeelle 14. tammikuuta 2007, mutta vierailee edelleen varsinkin pyydettäessä. Hän opettaa myös ruotsiksi ja englanniksi. Arvo on ollut sotalapsena Ruotsissa.” No niin, kuulepas, Arkki. Jos kirjoitat mainostekstiä, siitä voisi edes käydä ilmi, että mikä vitun planetaario. Googlettamalla löytyi lehtijuttu, jonka mukaan kyseessä on kouluihin Arkin mukana kulkeva kannettava planetaario. Miten joku voi ylpeillä kannettavalla planetaariolla? ...ai, siksi jätitkin tekstin noin hämäräksi. Artikkeliin on laitettu kuva ”Arkki Kuusela.png”, mutta sitä ei ole koskaan ladattu Wikipediaan. Poistolokissakaan ei näy sen nimistä. Plussa arvostuksen kerjäämisestä loppuun asti, tyhjästä tulevalla sotalapsiviittauksella. Arkki vie tänään kotiin arvosanan 4+.
  22. Aseksuaalisuus. Artikkeli keskittyy ajamaan seksuaalisen avaramielisyyden asiaa jankkaamalla kyllästymiseen asti, miten erilaiset suuntautumisvariaatiot ja -kombinaatiot todellakin ovat mahdollisia. Jotkut muistutukset ovat jo hauskoja: ”seksuaalit vanhemmat saattavat saada aseksuaalin lapsen (eli kummankaan vanhemman ei itse tarvitse olla aseksuaali)”. Lähteistys alkaa kadota heti, kun sisältö ei ole itsestäänselvyyksiä tai sanottu jo aiemmin. Artikkelin mielenkiinto suuntautuu loogiseen ajatteluun kykenemättömiin lukijoihin. 6.
  23. Asiakkuudenhallinta. Vade retro! 4-.
  24. Asymptoottihaara. Jo ensimmäinen virke sai hermostuksen hien virtaamaan. Aivoni koettivat painia tämän selityksen kanssa, mutta luovutin kykenemättä edes kahlata tekstiä loppuun. Saattaa sisältää asiavirheitä. Yhtään en ihmettelisi. Ei auta kuin jättää arvosana antamatta.
  25. Auringon luminositeetti. Eikö Wikipedian käyttäjiä kiinnosta muu kuin urheilijat ja aurinko? Me Hikipediassa olemme tietääkseni kuitenkin ainakin vielä saatananpalvojia emmekä voi sietää aurinkoa. Merikannon juttuja, ja saa numeron 4.
  26. Luokka:Autobotit. Transformers-sarjan tyyppejä, joita ”on kuvailtu hyviksi, jaloiksi ja rauhaa rakastaviksi robotteiksi” (Autobotit). Näitä perkeleitä on Suomen Wikipediaan siunaantunut tähän mennessä kokonaiset 56 kappaletta. Esimerkiksi Air Raidista kerrotaan, että hän on ”peloton ja huimapäinen Autobotti, joka on aina valmiina taisteluun. Sen sijaan, että hyökkää suoraan ensimmäisenä Decepticonien kimppuun, hän mieluummin ampuu heitä kauempaa. Hänelle tärkeintä on lähinnä hauskanpito.” Arvosana puolisensataa kertaa 4.

B

  1. Babylon 5. Mitä helvettiä? Miksi Wikipedian artikkelien pitää usein olla tällä tapaa irtonaisista paloista liimailtuja houreisuuden vaikutelmaan saakka? Artikkelin on selvästi tehnyt tämän scifi-sarjan fani. Artikkelista myös välittyy tekijän ymmärrys, että kyseessä tulee olla tiivistetty tietosanakirja-artikkeli, ei entusiasmia puhkuva nälkävuoden pituinen juoni- ym. selostus. Joten miksei olisi saman tien voitu luoda lyhyenä esityksenä sarjasta toimivaa sivua? Jotain ajankohdista jauhamista lähinnä, ennen kuin on vuorossa numeroitu luettelo keskeisistä teemoista. Niihin kuuluvat henkilöiden väliset suhteet, elämänkatsomus ja uskomukset, ihmisten suhteet muihin rotuihin, Valenin mysteeri, Maa-Minbari sodan [sic] vaikutus, Tähtiallianssin synty... kylläpäs jäsentämään auttaa kaikkia, jotka ovat sarjan jo katsoneet. Seuraava osio ja artikkelin tekstillinen lopetus on selvitys siitä, miten sarjan tapahtumapaikaksi kuvitellun aurinkokunnan tähdeltä löydettiin myöhemmin todellisuudessa eksoplaneettoja. Ja niiden elinolosuhteista. Mielisairasta. 5- yrityksestä ja koska näyttelijöihin perehtynyt kai voi hyötyä roolilistasta.
  2. Bathory (albumi). Parempi bändityhmäily, ei POV:tä. Suurin osa artikkelista käsittelee toteutumatonta kansitaidetta. Oksettava kanarialinnunkeltainen on hauska. 8.
  3. Batseba. Artikkeli on versonut säälittävästä käyttäjä, pseudohumanisti Tomistin tyngästä; ehdotan hänen maineensa päälle sylkemistä, sillä hän on halveksittava olento. Nykyisellään artikkeli on tynkä, jonka tiedot on hyvin kuvaavaa kyllä katsottu lähteiden mukaan Raamatun sanakirjasta, eikä sieltä itsestään. Kolmas virke kuuluu Kyseessä piti olla tuolle ajalle niin tyypillinen hetken ihastus, jonka olisi pitänyt jäädä siihen. Ihan oikeesti nyt. Lisäksi artikkelissa houritaan Urian selibaattivalan päättymisestä ’voittoisasti’. Näistä syistä johdamme numeron 4.
  4. Bertolt Brecht. Tämä voi nyt kuulostaa ilkeältä, mutta kuka vitun apina näitä oikein kirjoittaa? Huomatkaa predikaatittomat virkkeet sekä Otavan suurella ensyklopedialla lähteistetty kirjailijan tuotantoa käsittelevä osio, joka on epämääräisyydessään täysin hyödytön, tai ainakin ärsyttävän typerä. Kyllä tällaisesta syntyy todella lupaava vaikutelma ja luottamus tietosanakirjan tämänkertaista takapirua kohtaan. 4.
  5. Birger Wasenius. Vaihteeksi urheilija. Yllättäen Tbonen kirjoittama. 4.
  6. Boe (Nauru). Mielenkiinnotonta roskaa, kolmen virkkeen paskainen minitynkä, 4.
  7. Botswana. Mitä vitun paskaa! Ettäs kehtaavat. Minä henkilökohtaisesti olisin verisesti loukattu, jos joku uskaltaisi tehdä isänmaastani Sloveniasta yhtä paskaisen sepityksen. 4-! Miten näin paska artikkeli voidaan tehdä? Maantieteestäkin ja taloudestakin on vain yksi lause kummastakin! Kulttuurista ei ole mitään ja historiasta ja politiikasta pari hassua riviä. Johdanto on kahden lauseen mittainen. Ei näin >:(!
  8. Bronius Kustavicius. Ollut kahden rivin pituinen määritelmä siitä asti, kun Jetman sen loi. Ainoa vastaava kieliversio löytyy ranskankielisestä Wikipediasta, ja sielläkään se ei ole juuri tynkää kummempi. Ei siis minkäänlaista kehittymispotentiaalia. Arvosana 4.
  9. Brook. Englanninkielistä nimeä hakeville tulee varmasti ihan puun takaa, ja en uskalla kuvitellakaan, kuinka voimakas WTF-efekti pitää otteessaan tuolla yllätysmomentilla vangittuja, kun he jatkavat artikkelin lukemista. Tämä sivu on esimerkillinen: sitä voi lainata erittäin hyvin, mutta ei lyhyessä arviossa, sillä lähes jokainen lause on lainattava. Näin ylettömästä suorituksesta arvosanaksi 10. Erityismaininta vielä korjattava-mallineelle ilmoitetusta syystä. Joo, siksi.

C

  1. The Cambridge companion to atheism. Cambridge University Pressin vuonna 2007 julkaisemasta ateismia intellektuaalisena liikkeenä käsittelevästä ja esittelevästä perusoppikirjasta ei ole artikkelia millään muulla kielellä, ei edes englanniksi. Saat arvata tekijää kolmasti. Oikein, se on Thi. Kyseessä onkin aktivistin kirjoittama mainos kirjalle, josta hän todennäköisesti itse kopioi hurskaasti kaikki näkemyksensä ja argumenttinsa. "Artikkelin" sisältö koostuu lyhyestä itsestäänselvyysosiosta ("Kirjan tavoitteena on antaa laaja ymmärrys ateismista ja tarjota sujuva johdatus aiheeseen") ja kirjan sisällysluettelosta. Jopa teoksen nimi on kirjoitettu väärin. Anglosaksisessa maailmassa kirjojen nimissä käytetään isoja alkukirjaimia useammin kuin meillä. Se on Companion to Atheism, kerettiläiset! Tämän artikkelin olemassaolo on itsessään vahva argumentti hyvän ja kaikkivoipaisen Jumalan olemassaoloa vastaan. Arvosana 4-.
  2. Capcom. Turha tynkä-artikkeli. Heti, kun lukee kaksi ensimmäistä huonosti muotoiltua lausetta, tulee ammottava tyhjä tila, jonka jälkeen artikkeli sisältää vain turhaa nippelitietoa. Artikkelissa olijalla ei ole toivoakaan päästä pelaamaan Capcomin pelejä. Capcom-pelien läpipeluuohjeiden määrä on pyöreä nolla. Arvosana 4.
  3. "Catcher in the Rye". Ideaalissa maailmassa tämä uudelleenohjautuisi J. D. Salingerin Sieppari ruispellossa -romaania käsittelevälle sivulle, mutta Wikipedia on voltairelaisen ensyklopedinen todiste siitä, että emme elä ideaalissa maailmassa. Niinpä joku intellektuelli on on kaapinut tälle paikalle joltain Guns N' Rosesin "kauan odotetulta" albumilta peräisin olevan yksittäisen kappaleen. Edes kappaleen nimi ei ole selvillä, sillä artikkelin avauslauseen mukaan se on "Cather in the Rye". Wikipediassa yleissivistys on sellainen, ettei sivulla edes mainita Salingeria, jonka kuuluisimman teoksen mukaan koko kappale on nimetty. Näin tosiaan on: suomenkielisen Wikipedian käyttäjistö on sivistymättömämpää kuin amerikkalaisrokkarit. Lähteitä on turha toivoa. Samoin pronomineja: "Kappaleen ensimmäinen demo äänitettiin vuonna 1999. Kappaleen ensimmäinen demo vuoti nettiin 2004." Levyn sooloja (mitä, eikö tämä käsitellytkään yksittäistä kappaletta?) on kuulemma soittamassa Buckethead, joka kaikesta päätellen on myös luonut tämän Wikipedia-artikkelin. Artikkeli on paskaa. Arvosana 4-.
  4. Charlotte Corday. Anekdootein etenevä tarina kuuluisasta jakobiinikiihkoilija Jean-Paul Marat'n surmaajasta. Heitukka ei osannut paeta, joten hän menetti päänsä ja missionsa tarkoituksen, kun hänestä saatiin syntipukki ja asenneilmasto kääntyikin entistä enemmän maltillisia päin. Pidätyksen aikana hänen ”henkilökohtaiset esineensä vietiin, ja dantonisti nimeltä Chabot väitti pidätetyn kätkeneen tärkeän asiakirjan pukunsa alle; Chabot kävi Cordayhin käsiksi säädyttömällä tavalla niin että puku aukesi; tapausta voitaneen pitää selvähkönä raiskausyrityksenä - varsinkin kun mitään asiakirjaa ei puvun alla tosiasiassa ollut.” Voi helvetti. Seuraava virke ei ole paljon huonompi: ”Siteet avattiin, jotta vangittu sai korjata asunsa ja naisenahdistelija ajettiin nyrkein ja potkuin tiehensä.” Eikö ammattinimike naisenahdistelija vaatisi pitemmän CV:n? Mutta ai niin, anteeksi, kysehän oli François Chabot'sta. Arvosana 4-.

D

”Ai luenko Wikipediaa? Kaikkia kieliversioita. Puolet niistä on mun kirjoittamia.”
  1. Dalmaatti. Nyt en siis ymmärrä, en sitten ollenkaan. Miksi kirjoittaa artikkeli kielestä, jota kukaan ei enää puhu? 4. Ollut helmikuusta asti surkea minitynkä!
  2. Danaos. Oikea vitsi. Tämä artikkeli on tekijänoikeuslain porsaanreiän turvin kopioitu miltei vuosisadan vanhasta Pienestä tietosanakirjasta. Tieto on jo ihan vanhentunutta eikä ketään kiinnosta Kreikan mytologia. Artikkelin aloittaja on Pieni tietosanakirja -kopioistaan tunnettu Tomisti. 4. – Päivitys: Mutta hetkinen... viidestäkymmenestä neidosta vain yksi pihtasi? Tämä tilastopiikki kannustakoon kaikkia meitä naisia Suomessa! Tästä täydet 10 pistettä.
  3. David Caruso. Käsittämätöntä, että artikkeli, jota on tehnyt 12 henkilöä, on edelleen pelkkä tynkä! Kuvitteleeko joku tosissaan, että kukaan piittaa David Carusosta sen perusteella, että hän on syntynyt siellä ja silloin ja näyttelee jossain paskasarjassa. Ne jotka piittaavat, tuntevat nämä perusfaktat. Arvosana 4.
  4. Dezső Gyarmati. Tavallinen urheilija-artikkeli, josta Tbone on yksin vastuussa. Tulostaulukko piristää tämänkin tyngän ulkoasua kummasti. Arvosana 4, Peelon mielestä tosin armosta 5.
  5. Dieva deli. Ei kannata lukea, tuottaa harmaita hiuksia. Minitynkä. Tämän on vieläpä kirjoittanut eräs Wikipedian ylläpitäjistä. 4.
  6. Dildo (saari). Ensimmäinen tärkeä artikkeli. Tämä saari ei kiinnosta erkkiäkään, mutta nimi on niin mainio, että se ratkaisee arvosanan, joka olkoon tällä kertaa 10. Hyvä Ppntori!
  7. Dragon Ball Z. Näin pitkä artikkeli, jota ei lue Erkkikään, tehty vartavasten sarjasta, joka ei kiinnosta ketään, paitsi 14-vuotiaita lapsellisia teinejä, jotka leikkivät kovaa. Alimmaiset kappaleet punaisten linkkien juhlaa. Pari rumaa kuvaa, mutta koska nimessä esiintyy ball (palli), olkoon arvosana siis armollisesti 5.
  8. Drax Tuhoaja. Ei v***u! Taas näitä saatanan taruhahmoja. Nämä artikkelit tulisi poistaa ja niiden kirjoittajat bannata. Artikkelin on aloittanut Johannes sankari, joka ei osaa aloittaa edes sukunimeään isolla alkukirjaimella. 4.
  9. Dynamiitti Napoleon. Tynkäartikkeliin pitää toki tunkea ja jättää olemaan maininta, että elokuvaa ”parodioidaan” jossain Jason Friedbergin ja Aaron Seltzerin epäpyhässä pökäleessä, joka jätetään tässä arviossa nimeämättä. Puhtaasti tuon takia 4-.

E

  1. Edgar. Täsmennyssivu. Ei mainintaa Learin Edgarista. Kuvitteellisista Edgareista kyllä löytyy joku Final Fantasy -hahmo kuin myös shakkikirjailija (ei kuvitteellinen). 4.
  2. Emusota. Hyvin lähteistetty artikkeli tärkeästä aiheesta. Osoittaa ihailtavaa paneutumista. Lisämausteeksi keskustelusivulla on ansiokasta vääntöä siitä, miten artikkelista saisi Wikipediaan sopivan ja ei-koomisen. Arvosana: , keskustelusivu: 9+
  3. Ensimmäinen vuosisata eaa. Eivätkö ne milloinkaan opi? Tietosanakirjoissa ei ole artikkeleita vuosisadoista. 4. Tekijää ei olekaan vaikea arvata.
  4. Erektio. Mitä tehdä, kun vyötärölle on kertynyt ylipainoa eikä naama ole mitään kansikuvatasoa, mutta silti mielessä pyörii pakonomainen tarve päästä esittelemään omaa pippeliä muille? Vastaus: ota elimestäsi kuvia ja lisää ne Wikipediaan kuten Commonsin käyttäjä Richiex, joka on kunnostautunut alalla. Tylsät oppikirjat ja oikeat asiantuntijajulkaisut tyytyisivät pelkkiin piirroksiin. Koska Wikipedia ei ole ainoastaan omien agendojen vaan myös omien ruumiinnesteiden levityspaikka, olkoon arvosana 4. Ai niin, oli artikkelissa kai jotain tekstiäkin. .
  5. Erkki Hartikainen. Jo mainitun tuhoisan käyttäjän Thi epäjumala. Artikkeli on liian pitkä tälle hullulle (ks. [1]), joka on jäänyt ansaitustikin syrjään Skepsiksen, Vapaa-ajattelijoiden ym. joukoista ja huutelee joistain blogeistaan kai. Artikkeli on täynnään Hartikaisen mielipiteitä kaikesta ja kaikista, ja muiden näkemykset hänestä loistavat poissaolollaan. Hartikaisen ajattelu sellaisena kuin Thi sen kuvaa tuo mieleeni lähinnä Hikipedian artikkelin Hitler ei tappanut kuutta miljoonaa juutalaista tavallaan luoda semantiikalla illuusion argumentaatiosta: ”Hartikainen on arvostellut elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmia muun muassa käsitteellisestä epäselvyydestä. Sana todellisuuskäsitys olisi hänen mukaansa parempi kuin sana maailmankatsomus. Käsitteessä 'maailmankuva' sana 'maailma' viittaa Hartikaisen mukaan maakeskeisyyteen ja 'kuva' näköaistikeskeisyyteen. Hartikaisen mukaan oikea todellisuuskäsitys vastaa todellisuutta eli on oikea karkeistus todellisuudesta. 'Karkeistus' on fyysikko Kari Enqvistin tunnetuksi tekemä käsite, joka viittaa siihen, että ihminen käsittää todellisuuden usein vain likimääräisesti. Tämä korvaisi filosofi Ilkka Niiniluodon käyttämän käsitteen 'totuudenkaltaisuus'.” Loistavaa, miten ajatteluperinteemme kykenee itsekritiikkiin ja -korjauksiin: se perustuu Niiniluodon (427–347 eaa.) filosofiselle argumentaatiolle skientismin puolesta, mutta ei pelkää ottaa uusia askelia Kari ”Filosofia on turhaa” Enqvistin löytöjen valossa. Jatketaan. ”Hartikainen pitää sanoja 'vapaa-ajattelija', 'humanisti' ja 'bright' sekaannuksia aiheuttavina peiteniminä. Ateismia ei voida Hartikaisen mielestä tehokkaasti edistää peitenimillä, vaan siitä on puhuttava ateismina tai vielä mieluummin jumalattomuutena.” Törkeän epärehellistä, kun selkeästi tässä ei olla tiukasti juuri ja nimen omaan jumalolennon/-olentojen olemassaoloväitteitä vastaan, vaan kokonaisen fysikaalisen ja Erkki Hartikaisen näkemykseen tieteestä perustuvan maailmankuvan (sic) puolesta. Informatiivisuudesta 7, mutta ei suositella kellekään, koska tyypillä ei ole mitään merkitystä.
  6. Esiupseeri. Nämä aiheet ovat läpeensä kuivia eikä niitä pitäisi olla Wikipediassa laisinkaan. Sotilaskoulutus on perseestä. 4. Artikkeli on ollut Wikipedian tasoa heikentämässä jo helmikuusta 2005. Kirjoittaja näyttäisi olleen vandaali.
  7. Luokka:Espanjalaiset melodisen death metalin yhtyeet. Ei, ei, ei, ei! Konseptista 4.

F

  1. Fangxiang. Artikkeli jostain soittimesta. Ei kiinnosta ketään: tynkämallinettakin saatiin odottaa kymmenen kuukautta. Lisäksi artikkeli on anonyymin IP-osoitteen aloittama, niin että arvosana on 4.
  2. Faunus. Ei lähteitä; se napattu Pienestä tietosanakirjasta vai mikä malline onkaan on myös jätetty pois päihtyneen rehellisyyden vaikutuksesta – onhan se lähdeviitteistä lukijalle hyödyttömin. Puolet virkkeistä vailla tärkeitä lauseenjäseniä. Kiintoisa on epämääräinen väite, jonka mukaan suora esikuva kristinuskon Saatanalle, Pimeyden Prinssille, langenneelle enkelille ja käärmeen asussa perisyntiin vetäjälle on laiduntamisen jumalan joviaalin saattojoukon jäsen. Kiintoisa on myös sivumaininta ”Suomen Fauni-peikoista”, joka saattaa olla kansansaduissa tai taksonominen Fennoskandiassa elävä ryhmä. Artikkeli käy esimerkiksi siitä, millaisen lyhyen työn peruswikipedisti tekee humalassa (tiedolle ei muuta lähdettä kuin artikkeli). Toki myös täysin hyödytön. 4,5.
  3. Flare. Tämän artikkelin kirjoittaja lienee todellinen pro. Jotenkin arvasin, että asialla on Merikanto. 4.
  4. Fontainebleaun palatsi. Tynkämäinen räpellys ei ole kehittynyt mihinkään sitten vuoden 2006. Esittelykuvaksi on valittu vähiten edustava valokuva, joka aiheesta Commonsista löytyy. Kuvateksti sanoo, että "Fontainebleaun palatsi", mutta kuvassa näkyy vain osa rakennelmasta. Ranskan kuninkaiden järjestysluvut on taivutettu päin P:tä, ja koko artikkelin ensimmäinen, kohteen määrittelevä lause, on heti typotettu: "Fontainebleaun palatsi on suuri renessanssiajan palatsi Fontainebleau kaupungissa." Edes sijaintimaata ei mainita! Ylipäänsä Ranska vilahtaa muutaman kerran artikkelin loppupuoliskolla, mutta muutoin ei ole katsottu tarpeelliseksi mainita, minkä maan hallitsijat pytingin ovat pykänneet ja minne. Teksti on tyypillistä suomiwikiä: tönkköjä päälauseita ymmärrysrajoitteisille, ei pronomineja. Neljässä peräkkäisessä virkkeessä mainitaan kolme kertaa manierismi, tosin kertaalleen jonkun kädettömän amatöörin vammauttamassa täysin keksityssä muodossa: "Fontainebleaulaisen tyylin naisen kauneusihanteet olivat manneristisiä[1]: pieni sorea pää pitkässä kaulassa, liioitellun pitkä vartalo ja raajat sekä isot rinnat." Wikipedisti halusi siis mainita palatsin arkkitehtuuria käsittelevässä osiossa tissit. Sen sijaan palatsin historian tunnetuinta tapahtumaa, Napoleonin kruunustaluopumista, ei mainita. Se kerrotaan, että "noin vuosikymmenissä Napoleon I onnistui muuttamaan palatsin suuruutensa symboliksi". Vuosikymmenissä? Napoleon I oli keisarina yhden vuosikymmenen. Käsittämättömän paskaa ryönää, joka vain osoittaa, ettei ole Wikipedia sivistyneiden ihmisten paikka, toisin kuin esimerkiksi Antwerpen, Saksa ja Lontoo. 4.
  5. The Foundations. Armoton vitutuksen tunne valtasi mieleni, kun luin tätä artikkelia. Kuka vittu näitä paskoja yhtyetynkiä Wikipediaan oikein suoltaa? Artikkelissa on oikeastaan vain yksi täysjärkinen lause. Tämän on aloittanut käyttäjä Riisikuppi, mikä yllätti minut, sillä käyttäjäsivunsa perusteella kyseessä on ihan järkevä kaveri. 4.
  6. François Chabot. Artikkelimme François Chabot sanoo kaiken oleellisen. Todettakoon vielä, että viimeisen kappaleen ”säädytön”-sanan toisto on epämääräisen arkaaisella tapaa huvittava, siitä plussa. 4+.
  7. Fuerteventura. Kaikki faktat pielessä. Ihan huono aihe. 4.
  8. Funk Fingers. Anglistinen hörhösepitelmä, jonka aloitusvirkkeen lopetusvirke todistaa taas kerran, miten hyvin wikipedistit osaavat suomea ...voi vittu nyt taas. 4-.

G

  1. Galaktinen sisällissota. Käsittämätön sepite Tähtien sodan maailmasta. Teksti on jonkun todellisuudesta vieraantuneen nörtin takellusta käsittämättömien erisnimien lomassa, ja epäselväksi jää, tiedostavatko kirjoittajat konfliktin olevan fiktiota. Epäselväksi jää muutakin: "Oppipoika luuli, että tarkoituksena oli luoda keisari Palpatinelle hämäys, jotta hän ja Vader kukistaisivat hänet, mutta tosiasiassa Vader suunnitteli näiden johtajien teloitusta." Aivan, tottakai! Ilmeisesti tämäkin kuuluu tietosanakirjaan. Arvosana 5.
  2. Galleria Pihatto. Sen lisäksi, että artikkeli on surkea minitynkä eikä ihan sitäkään, se on läpeensä turha mainos eikä kovin keskeinen tietosanakirja-aihe. Joku galleria? Toivottavasti poistetaan pian. 4.
  3. Granula. Aurinko-sarjamme jatkuu. Viidellä  Lähde?-merkinnällä koristellun artikkelin kielellinen ilmeikkyys (”Auringon pinta kiehuu kuin puuro”) ei valitettavasti tee siitä kovasti selkeämpää. Miksihän tämä Merikanto kiinnostuvana ihmisenä ei vaikka keskity lukemiseen kirjoittamisenkin edestä? 4.
  4. Gösta Sundqvist (Wikisitaatit). Sivuprojektiotoksemme jakautuu kolmeen osaan. Ensiksi saamme edustavan valikoiman Sundqvistin väsyttävän tyhjänpäiväistä haastattelupakinointia, jossa hänelle niin helposti tullut välinpitämättömyys välillä tekee muodon kontrolloimattomassa puhekielisyydessään tuskallisen kryptiseksi. Joka tapauksessa ihan hyvin välittyy herran dialektisen syvä tekopyhyys, miellyttämisenhaluinen vastarannankiiskenä poseeraus ja kansallispopulismi, josta omahyväisyys haisee syvästi. Sivun lopussa on kokoelma sentimentaalisten, (näiden lainausten, jotka on katsottu tarpeeksi tärkeiksi tähän sisällyttää, perusteella) lukutaidottomien ihailijoiden lapsellista ja nyanssitonta hehkutusta teksteille, jotka eittämättä syntyivät, paljon enemmän kuin sävellykset (parhaimmillaan), laskelmoinnilla, kuten Gösta sanoo. Näiden välissä, artikkelin kruununa, on varsinaista vähämielisyyttä wikipedistien aidon eetoksen ja bathoksen runsaudensarvista: yksittäisiä rimmaavuuksia on revitty irti tarinoistaan ja biiseistään kuin ne olisivat jotain helvetin aforistiikkaa. 6+.

H

  1. Hakulaite. Paska artikkeli. Tyngät heikentävät Wikipedian tasoa. Kukahan tämänkin on kirjoittanut? Näköjään nimimerkki Bapil. 4.
  2. Hamlet. Tyhmä tynkä, mutta onneksi aihekin on niin mitätön... Juonesta on yksi kappale, hahmoista vain lista, vitut erilaisista esitetyistä tulkinnoista. Näin, vaikka Wikipedia on vanhempi kuin vuosikymmenen. 4-.
  3. Hassan II. Marokon kuninkaasta kertova artikkeli ei osaa edes päättää, onko äijän nimessä yksi vai kaksi ässää. Lisäksi Espanjan Sahara sijaitseekin muka "Espanjan ja Marokon välillä" eli Välimeressä, vaikka mikä tahansa aikalaiskartta sijoittaa sen Marokon eteläpuolelle. Artikkelin seuraaminen on yhä lähes mahdotonta, vaikka tekstiä on epätoivoisesti yritetty pelastaa pääasiallisen luojansa Theodor Herzlin (me luulimme hänen kuolleen jo 1904!) tuhovoimaisen syntaksin seurauksilta. Epämuodostuneiden virkkeiden pelastusyritysten tulokset herättävät kysymyksen, olisiko lopettaminen ollut sittenkin armeliaampi ratkaisu. Arvosana 4.
  4. Hei me soitetaan... oikeesti!. Artikkelin informaatioarvo on pyöreä nolla, ellei sitten ole kiinnostunut siitä, mikä on albumilla olevien kappaleiden kesto. Kestot on ilmoitettu tunnollisesti sekunnin tarkkuudella. Otsikon "DVD:n sisältö" alla oleva luettelo on mitä ilmeisimmin peräisin ko. pakkauksen takakannesta. Ehdottomasti parasta artikkelissa on sen lopetus, joka nostaa mainonnan Wikipediassa aivan uudelle tasolle: "kaikki albumi- ja single-kannet + biisilistat + piiloraitoja..." Arvosana 4.
  5. Henrik IV: Ensimmäinen osa. Rupuisen avuton artikkeli. Tämän verran Wikipedialla on sanottavaa sir John Falstaffista. Jonkun on pakko joutua tästä vastuuseen. 4-.
  6. Hermione Granger. ”Koska Tylypahkassa aloitetaan koulu 1. syyskuuta, Hermione olisi ollut liian nuori Harrya ja Ronia ylemmälle luokalle, joten hän aloitti koulun hieman ennen kuin täytti 12. Tylypahkassa opiskeleminen aloitetaan 11-vuotiaana.” Eih! ”Hermionen yleisimmät vaatteet ovat koulupuku ja vapaa-ajan asuna farkut ja paita. Kirjasarjan alussa hänellä on melko isot etuhampaat, mutta teoksessa Harry Potter ja liekehtivä pikari Matami Pomfrey taikoi ne tavallisen kokoisiksi.” Auh. ”Kostoksi Ronille, neuvokas Hermione alkaa tapailemaan Cormac McLaggenin kanssa. Heidän yhteinen aikansa jää lyhyeksi, kun Hermione tajuaa, ettei voi kostaa toisen ihmisen kustannuksella.” OUH! ”Vuonna 2014 kirjailija J. K. Rowling arveli haastattelussa, että hän oli päättänyt Ronin ja Hermionen avioliitosta liian varhaisessa vaiheessa ja pitänyt liian lujasti kiinni tästä ratkaisustaan.” Antakaa mun kaikki kestää. Turhuutta, 5.
  7. Howard Cosell. Artikkeli urheiluselostajasta. Arvosana 4. Luetaanpa. Cosell oli Muhammad Alin kavereita. Cosell vaikutti jälkeensä tulleisiin urheiluselostajiin. Lopulta Cosell päätti uransa. Selvitettäessä syitä siihen viitataan johonkin hämärään kohtalokkaaseen otteluun, eli initioimaton ei ymmärrä loppuratkaisusta mitään.
  8. Häät (Danielle Steelin romaani). Tämmöisestä kirjasta ei pitäisi olla artikkelia missään, vaikka myyntiartikkelina se on kaikkein pahin. ”Teoksen on suomentanut Aila Lundberg ja WSOY kustantamana 2002.” Minä vahingossa koko Wikipedian, onko tämä paha? 4-.

I

  1. Ian Watkins. Ai että. Ei ole paljon lisättävää. Tälläisestä ekonomisuudesta ja dramaturgian tajusta sietäisi ottaa mallia täällä Hikipediassakin, jonka tiedonlevitysluokkaan se sellaisenaan kelpaisi. 9-.
  2. Idi Amin. Ugandan diktaattorista on saatu sentään kokoon aika lailla tekstiä, josta enin osa täysin lähteistämätöntä. Kaikkiaan artikkelilla on viisi lähdettä, joista kaksi on yleisluontoisia nekrologeja Amin kuolinvuodelta ja kolmas hieman Mitä Missä Milloin -vuosikirjojen tason alapuolelle sijoittuva Elämäni vuodet. Ainoa tieteellisen historiantutkijan kirjoittama lähde artikkelissa on Historian suursanakirja vuodelta 1998. Laiskaa ja naurettavan kotikutoista. Teksti on kumma kyllä jonkun kirjoitustaitoisen tekemää, joskin muutamat tekstikappaleet ovat hyvin säläisiä ja jäsentymättömiä. Anekdootteja on todella runsaasti, mutta kieltämättä Aminin kohdalla sellaisten välttely olisikin tylsää. Laajahkossa Populaarikulttuurissa-osuudessa mainitaan, että Frank Drebin on vetänyt Aminia turpaan, ja tietysti muistetaan myös Frederikin "vauhdikasta" kappaletta albumilta Äijäenergiaa. Artikkeli linkittää Diktaattoripörssi-sivustolle, muttei jostain syystä Hikipediaan. Artikkelin hallitsijamallineessa Aminin muotokuvan paikalla on pilapiirros, joka nähdään artikkelissa kaikkiaan kahdesti. Tällaiseen suomenkielinen Wikipedia pystyy, kun yritetään: Amin-artikkeli on selkeästi projektin paremmasta päästä, ja lopputulokselle tulee itkettyä ja naurettua samaan aikaan – joten ehkä sivu tavoittaa jotain aiheestaan. 6.
  3. III/JR 37. Määritelmälauseesta tietää jo, että paskaa. 4.
  4. Il Globo. Ja ellei suomenkielisessä Wikipediassa ropise turhuuspisteitä italiankieliselle vähemmistölle suunnatun australialaisen pikkusanomalehden avulla, niin millä sitten? Ehkä lisäksi vain sillä, että artikkelissa on vaivaiset kolme virkettä. Arvosana 4.
  5. Ilmansuunta. Kuka näitä tänne tuputtaa? Voiko joku ihminen todella olla niin palikka, ettei tämän artikkelin käsitteitä tunne? Voiko joku ihminen olla niin pelle, ettei tiedä, missä on pohjoinen tai etelä? Saatana mikä älykääpiö tuo vitun ihminen. Artikkelin aloitti Tuohirulla 14. marraskuuta 2004. Toivokaamme, että hän on vuosien aikana hieman oppinut. 4.
  6. "Imperiumin marssi". Kolmen lauseen "artikkeli" Darth Vaderin wagneriaanisesta leitmotivista. Kuvassa Darth Vader itse. Artikkeli puolustaa paikkaansa suurenmoisessa elokuvamusiikki-luokassa. Sivuhistoriasta näkee, kuinka monen kirjallisen auktorin työpanos näinkin mittavaan tietopakettiin on vaadittu (useamman kuin mitä luulisi). Artikkelin linjaan sopisi vielä hyvin kuvaus itse sävelmästä. Artikkeliin voisi kirjoittaa "Taa-taa-taa taa-ta-taa-taa-ta-taa...". Se jopa parantaisi tätä säälittävää tekelettä Pimeältä puolelta. Arvosana 4.
  7. Inge de Bruijn. Taas vaihteeksi urheilija. Tämän on kirjoittanut yllättäen lähinnä olutta kohtaan tuntemastaan rakkaudesta tunnettu Tbone. Artikkeli on ärsyttävän asiallinen, mutta armosta 5.
  8. Italia (1922–1945). Mitä ihmettä? Fasistisesta Italiasta kertova artikkeli antaa johdantokappaleella sen kuvan, että hyvä ja järjenmukainen mesta oli, eikä siitä paljoa paranna. Tässä on artikkelin koko sanottava yksilönvapauksien tilasta Mussolinin alla: ”Muut kuin fasistipuolue tulivat kielletyiksi.” Ala-arvoista ja häpeällistä taas kerran! 4.
  9. Itä-Ukrainan kriisi. Ajankohtaisartikkelissa jännittävintä ja hauskinta on mahdollisuus seurata reaaliajassa, kuinka ahkerat päivittäjäwikipedistit kovasti yrittävät kiireessään kirjoittaa oikein vaikeaa sanaa. Kolme kertaa tapaamme muodon seperatisti ja kahdesti sepetaristin. Jälkimmäinen alalaji ei voi olla enää vain lyöntivirheiden tulosta, vaikka noilla kahdella yksilöllä onkin artikkelissa kelpo välimatka ja siinä välillä on oikeita muotoja. Jatkuvan kriisin johdannon kappaleet kaksi ja kolme (kolmesta) ovat jo imperfektissä, mikä sopii mainiosti kaikille Wikipedia-muokkaajille ja -faneille. Lisäksi kielessä on sinnepäinläisyyttä jollaiseen olen Wikipediassa jo tottunut, kuten virkkeitä joiden ei voi pituutensa perusteella olettaakaan menevän näiltä oikein (Venäjän kielen asemasta kiisteltiin Ukrainassa jo ennen vallankumousta kun ukrainalaiset kansallismieliset ja euromyönteiset kumosivat 22 - 23. helmikuuta Janukovytšin vallan, he alkoivat ajaa ukrainan kielen julistamista maan ainoaksi viralliseksi kieleksi.) ja pronominisokeutta (Venäjän ja protestoijien mielestä uusi hallitus sorti Ukrainan venäläisiä ja se oli fasistinen). Venäläispropaganda on tosiaan tökeröä, maa nimittäin syyttää Ukrainan katsovan läpi sormien isänmaallisten ääniainesten aseistautumista. Hyvää työtä. Edellisessä aakkosessa mainitun Herzlin ”tieto on tärkein ei miten se on kirjoittu” [sic] on kenties Wikipediassa yleinen periaate.[2] 5.

J

  1. J. V. Snellman. Vaikuttaa halvalta kopiolta saksankielisen Wikipedian "Johan Vilhelm Snellman" -artikkelista, joka on ollut suositeltu huhtikuusta 2006 lähtien. Eipä noloa. Arvosana 4.
  2. Jade Liqueurs. Rekonstruoitujen absinttimerkkien valmistajasta kertovan artikkelin kirjoittaja on käyttäjä Rygseck, jonka muokkauksista suurin osa kohdistuu artikkeliin ”Absintti”. ”Jade Liqueurs” -artikkelia ei hänen lisäkseen ole seitsemässä vuodessa tiedollisesti laajentanut kukaan, koska ketään muuta ei kiinnosta. Jade Liqueursia etsivä löytää sen kotisivut ihan yhtä helposti kuin tämän tyngän. Keräisikö artikkeli sitten yhtiölle ehkä ansaittuakin huomiota sellaisilta, jotka eivät ole siitä jo kuulleet? Mitäs luulisitte, kun Rygseck pisti ainoan linkin luomukseensa näin näkyville. Artikkelin viidessä virkkeessä ei sinällään ole muotoilussa, informatiivisuudessa tai kielellistä vikaa. Kaksi viimeistä niistä vain kertoo tarinan jonkin toisen absinttiyhtiön tulipalosta, kuin kyseessä olisi esitelmä ilman aihetta. Ei jatkoon, 4.
  3. Jalka. Jalka-artikkeli on informatiivinen ja onnistunut artikkeli jaloista. Se käsittelee niiden historiaa, biologiaa sekä niihin liittyviä sisustusopillisia kysymyksiä. Erityisesti on syytä mainita jalkaterää koskeva huomautus. Artikkelin ainoa puute on, ettei se käsittele ydinpommeja. Tässä olisikin mergismin kannattajille töitä. Arvosana 9.
  4. Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen 2006 joukkueet. Artikkeli on helvetin pitkä, pelkillä mallineilla tehty mukamakee sepustus jalkapallon maailmanmestaruuskisojen joukkueista 2006. Joka toinen linkki on punainen ja joka toinen sininen. Onko vapaaehtoisia lukemaan koko sotku? Tuskinpa. Artikkeli on muuten koko Wikipedian pisin. Ainoa hyvä puoli on artikkelin vaihtoehtoinen käyttötapa: skrollaa sitä edestakaisin nopeasti, niin saat epilepsiakohtauksen! Arvosana 4, vaihtoehtoisen käyttötavan ansiosta 5.
  5. Jamie Hyneman. Jamie Hyneman on huikea jätkä, selväksi tuli. Hänellä on myös ”valkoinen kauluspaita, joka ei tunnu likaantuvan koskaan, vaikka testattavat myytit olisivat kuinka sotkuisia tahansa”. Kuin joku maailman pöljin fantasiasaagan sankarin taikahaarniska. Wikipedia antaa ihmisistä nolon kuvan ilman heidän omaa syytään useammin kuin iltapäivälehdet. 5.
  6. Jammu. Taas tällainen hirvittävä neljän virkkeen artikkeli. "Jammu on kaupunki tasangolla lounaisessa Jammu ja Kashmirin osavaltiossa Intian pohjoisosassa..." Siis mitä! Tätä varmasti on tultu varta vasten etsimään "Suomenkielisestä Wikipediasta, vapaasta tietosanakirjasta." Nimen vuoksi arvosanaksi pyörähtää 5.
  7. Jenna Haze. Nettiensyklopediaan kuuluu joka ammattilaismunanlutkuttaja, en rupea nyt väittämään vastaan. Englanninkielisellä puolella on luokat yhdysvaltalaispornotähdille sen mukaan, missä osavaltiossa he ovat kasvaneet, ja ”luettelo Girlfriends Films -elokuvastudion saamista palkinnoista” merkittävä aihe artikkelille.
        Vaan kyllä Suomessakin joskus osataan. Tässä meillä on pornonäyttelijäartikkeli, joka ei ole (mini)tynkä pelkällä ruumiin tietojen taulukolla (oikealla pornonäyttelijä-mallineessa) kiimapetterien valintoja helpottamaan, isolla kuvalla ja luettelolla joistain säälittävistä mainostustunnustuksista. Tässä on kokonainen tarina, joka muuten kuin aiheensa puolesta vaikuttaa tytöille suunnatun nuortenkirjan takakansitekstiltä. Tarina on ollut artikkelissa kaikessa rauhassa jo seitsemän vuotta, ja koska amerikkalaiset pornoyhtiöt eivät oletettavasti palkkaa porukkaa kirjoittamaan mainoksia suomenkielisille sivustoille, sen kirjoittaja lienee pornotähden fani (millainen kaveri sellainen on, en uskalla edes kuvitella).
        Tarinan elävästi kuvattuun päähenkilöön samaistuu ja artikkelin lukee loppuun jännittyneenä odottaessaan, kuinka hänen käy. Yksityiskohdista ei ole puutetta: ”[t]arkoitus oli kuvata vain kaksois-bj, mutta hän päätyikin harrastamaan seksiä molempien kanssa kameran edessä”. Uran ja parisuhteen ristiriita yms. vaikeudet sankaritar ratkaisee oveluudellaan kuin hyvän kansantarun hahmo (mainitun esimerkin rajoittumalla lesboilukohtauksiin). Lopetus on tyydyttävä ja siinä kuuluu aidon entusiastin asiantuntemus: ”Tulevaisuuden suunnitelmistaan Jenna toteaa haluavansa jatkaa pornon tekemistä ainakin niin kauan kunnes kyllästyy esiintymään kameran edessä. Tämän jälkeen hän ehkä 1) kokeilee ohjaajan uraa, 2) perustaa oman yrityksen, 3) hankkii koulutuksen ja alkaa opettajaksi tai 4) menee naimisiin ja hankkii lapsia Lähde?.”
        Nyt vittu ihan oikeesti; 4.
  8. Jimmy Wales (Wikisitaatit). Wikipedian perustajan sitaattisivu keskittyy äärimmäisen hersyvään huumoriin. Ihan perseestä, jätkä ja jutut, arvosana 4.
  9. Joululahja. Alku lupaa hyvää: "Joululahja on jouluna annettava lahja." Lista "tyypillisistä suomalaisista joululahjoista" on huvittava, koska A) se on niin totta, etenkin ne villasukat ja B) koska se on täysin turha ja epätietosanakirjamainen (onko sellainen sana olemassa?). Arvosana 5. – Päivitys: Sattumoisin tämän artikkelin edellistä virkettä käytettiin lyömäaseena kyseisen luettelon poistamiseksi. Kaipaamaan jäävät... hmm... Joulumuori?
  10. Juha Vainion mainos-, onnittelu- ja pornolaulut. Jo pelkkä kuvateksti "Juha Vainio oli suomalainen sanoittaja ja laulaja, jonka tuotannossa mainos-, onnittelu- ja pornolaulut olivat tärkeällä sijalla" riittää perusteluksi kyseenalaistaa tarve tämän artikkelin olemassaololle. Arvosana 4-. Miinus tulee siitä, että ovat valinneet tämän ”hyväksi artikkeliksi”.
  11. Juokse poika juokse. Puertoricolaisen pastorin omaelämäkerrallinen romaani käsittelee katujengipomon uskonnollista herätystä, ja sitä pidetään helluntailaispiireissä todistusvoimaisena kirjallisuutena, jota pitää tyrkyttää kaikille, miksipä ei siis myös Wikipedian välityksellä. Perustiedot ovat ihan oikein, mutta juonen kuvaus on kirjoitustaidotonta ja tiivistyskyvytöntä lapsentasoisen sählääjän sepustusta ("Nickyn äiti oli meedio ja isä oli noitatohtori. Nicky ja äiti olivat huonoissa suhteissa. Kerran Nickyn äiti hakkasi hänet tajuttomaksi. Aamulla Nicky heräsi tajuttomuudestaan verilätäkössä."), jossa yhdyssanat heittävät häränpyllyä, ja joka lisäksi päättyy kesken Wikipedian itsensäkin mukaan ilman syytä. Kritiikkiosion korvaa ei-kirjallisuuskriitikko, ei-kirjallisuustieteilijä, ei-toimittaja Billy Grahamin jostain revitty mainospuhe: "Evankelista Billy Grahamin mukaan kirja on ainutlaatuinen: siinä on murhenäytelmän, väkivallan ja seikkailun aineksia, minkä lisäksi kaikkein vaikuttavimpana osana Jeesuksen evankeliumin voima." Ainoa väkivaltaa, seikkailua ja surua sisältävä teos kirjallisuuden historiassa on Wikipedian maailmassa saanut olla sitä 2009–2014. , koska kerrankin joku kirjoittajista on selvästi edes oikeasti lukenut osan jostakin kirjasta.
  12. Juutalaiset. Näennäisen hyvä artikkeli, joka kuitenkin sisältää kamalia epäneutraaliuksia ja asiavirheitä. Tämä ei ole tynkä! Muuta hyvää artikkelissa ei ole. Armosta 5. Tämän usein vandalisoidun artikkelin varsinainen aloittaja on SM.
  13. Jäniksen vuosi (elokuva). Arto Paasilinnan kirjan pohjalta tehdystä ranskalaisesta filmistä kertova artikkeli. Suurimman osan tästä tyngästä vie "vastaanotto"-osio. Nyt ollaan merkittävän äärellä. Varsinkin kun koko osio parafraseeraa yhden ainoan kriitikon mielipiteet. Artikkeli päättyy seuraavaan virkkeeseen: ”Mutta kaiken kaikkiaan elokuva on kriitikon mukaan kiinnostava.” Tämä sivuna esitelty papana tappaa satiirinsa kohtuihin. Arvosana 4.

K

  1. Kaarle XII. Tämä artikkeli on melkein yhtä vanha kuin Wikipedia. Erityisen kuvaavaa on, ettei se ole koko aikana kehittynyt melkein yhtään. Artikkeli on dramatisoiva ja ylistää Kaarlea minkä kerkiää. Hänestä tehdään milteinpä tarun sankari, josta ei ole soveliasta lausua pahaa sanaa. Puhutaan vain hänen kuvitellusta "maineestaan" soturikuninkaana. Artikkelin lopussa on myös säilynyt jonkun trollin heitto, että Kaarlen syntymäpäivä olisi Ruotsissa mukamas uusnatsien virallinen juhlapäivä. Armosta 5.
  2. Kanada. Menettelee. Neutraaliuden kanssa pieniä ongelmia, teksti ei ole sujuvaa eikä sellaiseksi varmaankaan tule. Artikkelista löytyy kolme asiavirhettä. Anchjo on nähnyt niin paljon vaivaa, että artikkeli saa jopa arvosanan 6!
  3. Karjalan kunta. Tämä mestariteos on pakkoruotsinapinoistaan ja ylläpitäjäin vastustamisesta tunnetumman Inzulacin käsialaa. Sisältää pelkkiä perustietoja, jotka kuka tahansa lukutaitoinen pystyisi tarkistamaan painetusta tietosanakirjasta Gummerus 2000 alle 5 sekunnissa. Arvosana 4.
  4. Karl Wendlinger. Näin äkkiseltään vaikuttaisi siltä, että Wikipediassa ainoastaan urheilulla on mitään merkitystä. Jopa yhtyeartikkelit ovat näihin verrattuna miellyttävää luettavaa. Kuvittelin, että näitä suoltavat ainoastaan Tbone ja SM, mutta mikä pahinta, tämä artikkeli on aloitettu anonyymin IP-osoitteen toimesta. 4.
  5. Karma (Karman albumi) Siis tämä on jo niin huono, että tämä on jo melkein hyvä. Näitä turhia albumi-artikkeleitahan on Wikipediassa miljoona, mutta tämä on suunnilleen kaiken huippu. Siis kuka helevetin urpo (näköjään käyttäjä Musamies) tekee tietosanakirjaan artikkelin jostain tuntemattoman, 70-luvulla vaikuttaneen suomihumppabändin vielä tuntemattomammasta 70-luvulla julkaistusta suomihumppa-albumista? Kaiken lisäksi artikkelissa ei ole minkäänlaista informaatiota albumin julkaisuvuotta lukuunottamatta. Biisilistakin on aakkosjärjestyksineen näköjään kopioitu jostain YLE:n äänitearkistosta, mikä kielii siitä, että artikkelin käyttäjä itse tuskin edes omistaa kyseistä levyä, onpahan vain päättänyt, että ”teenpä tuosta tuollaisen albumityngän” ja kun ei ole löytänyt oikeaa biisijärjestystä netistä, biisien nimet on täytynyt käydä kopioimassa äänitearkistosta. Arvosanaksi 4, vaikka sekin on liian korkea arvosana tälle "artikkelille". Antakaamunjumalautakaikkikestää.
  6. Kauppaopiston naiset. Ei maksa vaivaa klikata linkkiä, tämä alamittainen artikkeli kertoo näet vain Kari Peitsamon singlestä, joka on lähes yhtä raivostuttava (Kauppaopiston naiset, ne todella kääntää mun pään! Kauppaopiston naiset, ne todella kääntää mun pään! Kauppaopiston naiset, ne todella kääntää mun pään...) ja turha kuin tämä artikkeli. Yhdestäkään oikeasta tietosanakirjasta ei löydy tällaisia hakusanoja. Arvosana 4.
  7. Keitetty hauki. Yhden virkeen artikkeli tuntemattomasta yhden levyn yhtyeestä, jolla on tyhmä nimi. Lisäksi artikkelissa on kokoonpano ja sen ainoan levyn nimi. Ainoaan lähteeseen viitataan ärsyttävästi seitsemän kertaa erikseen. Aiheesta muualla -osio käsittää linkin äänitearkistoon, jossa bändillä ei siis ole mitään kotisivunurkkausta, vaan jossa on Sille joka ymmärtää -pitkäsoiton biisien nimet ja tekijätiedot. Ikään kuin yhtyeestä kiinnostunut ei jo tietäisi sen jäseniä ja sen hiton levyn nimeä, kun hänellä voi bändin tuotoksista olla ainoastaan se! Ja jos ei tiedä, ei tämä lyhyt luettelo hyödytä häntä yhtään. Ai niin, yhtyeen nimen esiintyessä toista ja viimeistä kertaa havahtuu kirjoittaja siihen, että ehtii vielä tehdä tökerön kielivirheen. Artikkeli loppuu siis ”Keitetty haukin laulutuotanto Suomen äänitearkistossa”. Arvosanaksi ansaitusti 4 – ei miinusta koska aihe ei juuri ansaitse parempaa, ja koska artikkeli on helppo ohittaa. Samanlaisia bändiartikkeleja on muitakin, esim. Sata Lasta, Insideout, Caritas, Mulkvist, Lappböle Hornkapell, Parmas ja typeryydessään yhtä aikaa hellyttävä ja masentava Shotgun Club. Aika monesta saa syyttää käyttäjä Musamiestä.
  8. Keskisormi (käsimerkki). Kuvaa osuvasti ja pitkällä selityksellä jaloa keskisormea, eikä mene liiallisuuksiin. Sana dildo mainitaan. Ikävä kyllä ei ole tarpeeksi kuvia keskisormista. Arvosana 8. – Päivitys: Nykyään lähteetön väite tavan alkuperästä on korvattu ainoan virkkeen hengitystauottomuudella. Lähteetön artikkeli on edelleen kokonaisuutena, ja kuvan taustaksi on lisätty emokampauksinen henkilö. Hyvä! Arvosana 4.
  9. Kirosana. On se nyt melko hyvä tyngäksi, mutta katsahdetaanpa historiaan! 22. helmikuuta 2010 saakka sivu oli huvittavaa sepustusta. Ja kuinka kauan? Alusta asti. Selailkaa itse. Taatusti kirosana-aiheisella artikkelilla paljon satunnaislukijoita, ja söhellystä historia täynnä. Tsot-tsot; 4-.
  10. Kirveslinja. Artikkeli suomalaisten kommunistien pitkän hajaannuskauden aikana käytetystä termistä ei ole kymmenessä vuodessa löytänyt yhtä ainutta lähdettä, mikä tekee näin poliittisesta artikkelista tietosanakirjanäkökulmasta täysin hyödyttömän – vaikka sisältö vaikuttaakin enimmäkseen vastaavan tosiasioita. Artikkelin kuva on lapsekkuudessaan hillittömän asiaton eikä kerro aiheesta mitään. 5+.
  11. Kobisistaatti. Näin marginaalisesta aiheesta ei pitäisi olla väliksi antaa mitään tietoja, sillä suurin osa HI-positiivisista sai tartunnan omaa tyhmyyttään. Seuduilla, joilla näin ei ole, on harvinaista herkkua päästä (heh) Wikipediaan. Mutta asiaan: näin lyhyeksi sivu on suorastaan loukkaavan huonokielinen. Arvosana 4.
  12. Kombinierte Kunsteisbahn am Königssee. Nyt vilkaisemme käyttäjä Miikalassan tuotantoa. Saksalaisesta paikkakunnasta ei ole artikkelia, mutta siellä sijaitsevasta kelkkaradasta on: se on tässä luettavananne. Tilastojen lisäksi artikkelissa on vain tieto, että Kombinierte Kunsteisbahn am Königssee on kelkkarata Königseessa Saksassa. No, mikäs siinä. 4------. Huh, taisi verisuoni puhjeta.
  13. Kouluikä. Ympäripyöreää lässytystä tekaistusta kehitysvaiheesta. Joku terkkari on oppinut muokkaamaan Wikipediaa. Ajatusleikki: kuvittele, että tämä olisi Wikipedian sijaan tietosanakirjassa. Koeta tuntea absurditeettirauhasesi reaktiot. 4.
  14. Konttori (yhdysvaltalainen televisiosarja). Näin suppean artikkelin on todennäköisesti (wikipedistien päämäärättömät puuhat tuntien) tehnyt joku, joka ei ole katsonut sarjaa. Kukaan ei ole Wikipediassa kiinnostunut aiheesta. Nyt hei oikeesti! Jotain sivistystä sinnekin. 4.
  15. Kroatian käsipallomaajoukkue. Kukapa olisi uskonut, että satunnaispainiketta rämpläämällä löytäisin tällaisen helmen! En tosin lukenut sitä, mutta onhan tuo nimi jonkun vandaalin agendaa tai vähintään pilasoittoa varten keksitty. Artikkelia Grönlannin Gestaposta vielä odotan, mutta eiköhän sekin pian sikise. Arvosana 9.
  16. Kultainen kolmio. Tämä sivu ei, ihmeellistä kyllä, ole Jetmanin aloittama. Mitä hiton järkeä on kirjoittaa tällaisia paskatynkiä hornan tuutissa sijaitsevista hasisviljelmistä, jos ei ole tarjolla parempaa kuvitusta kuin tuo hassu maailmankartta. Arvosana 4.
  17. Kuningas Oidipus. Rly? 4-.
  18. Kuulantyöntö. Otsikon voisi ajatella kahdella tapaa, mutta tässä se ikävä kyllä tarkoittaa urheilua. Artikkelin historiassa mainitaan, että se on suomennettu englannista, ja sen kyllä huomaa tekstiä lukiessa. Sehän suorastaan vilisee anglismeja. Artikkelikin on kohtuulisen paska. 5.
  19. Kuvataide. Voi Jeesus mitä paskaa. Johdannon kaksi kappaletta sisältävät itsestäänselvyyksiä. Hyvin jatkuu: Historia-osio on tyhjä. Onneksi siinä on linkki ”pääartikkeliin”, joka on... taidehistoria. Tuo artikkeli on suht lyhyt ja kertoo oppiaineesta. {{Kesken}}-mallineen tarkennus (sopii kuvaan, että tässä malline tarvitsee tarkennuksen, jotta uskoisivat) on hienosti rautalangasta vääntö ja understatement: ”Kuvataiteen historia on mm. tärkeä osa kuvataiteen opetusta, joten kyseenomainen käsittely liittynee aiheeseen keskeisesti.” Seuraa ihan kiva kappale vapaiden ja soveltavien taiteiden eroista, joskin se etenee tajunnanvirran logiikalla ja joskus ei oikein osaa ilmaista itseään: ”Kaunotaiteet poikkeavat myös käsityön eri aloista siinä, että käsityönä tehtävät esineet syntyvät perinteiden mukaan tehtyinä painotetusti käden taidoilla.” Niin no, kuvataidekin tehdään fyysisesti myös lähes poikkeuksetta käsillä ja erittäin usein perinteiden ”mukaan”. Seuraava osio: ”Perinteinen ja nykytaide”. ”Kuvataide muodosti ennen oman, autonomisen ja joskus kapea-alaiseenkin taitotietoon pitäytyvän merkkikielen. Eri taiteenalojen väliset raja-aidat olivat korkealla.” Bläblälä läässyn lä lää, läpäti, lää lässyn lässyn. Kun taitotieto tuli vastaan, niin tuleehan se innovaatiokin, osion lopuksi: ”Kuvataiteen teoksia käytetään usein lähtökohtina erilaisissa yhteyksissä, kuten esimerkiksi graafisessa suunnittelussa, mainoksissa ja muissa suunnittelutöissä, elokuvissa ja vaikkapa verkkosivujen suunnittelussa. Kuvataide toimii innovaation lähteenä monissa ammateissa toimiville.” Edellisen virkkeen seurassa toinen on täysin turha ja idioottimainen. Viimeisenä ihan kiva kappale oppiaine kuvataiteesta. Arvosana .
  20. KV48. Mikä tämä KV48 oikein mahtaisi olla? Eksoplaneetta? Britannian sodanaikainen salakoodi? Iranilainen moottoritie? Ei, se on hauta Kuninkaiden laaksossa (josta siitäkin on naurettavan alamittainen artikkeli) Egyptissä. Wikipedia osoittautuu jälleen kerran oikeaksi egyptologin aarreaitaksi, jota parempi on vain kirjastosta lainattu Lasten ensimmäinen tietosanakirja. Jotta tynkäartikkelilla olisi olemassaolon oikeutus, on mukaan liitetty yksityiskohtainen luettelo löydetyistä esineistä: "huonekalut, muumioidut ihmiset, amuletit, astiat". Suomenkielisen Wikipedian kunniaksi on sanottava, että vastaava englanninkielinen artikkeli on vielä turhempi. Ainoastaan espanjalaisessa versiossa on oikeasti jotakin lukemisen arvoista. Lisäksi sivuhistoriaa tarkastelemalla näkee, että peräti seitsemän käyttäjää (joista enemmistö tosin on botteja) on tarvittu tämän monumentin pystyttämiseen. Arvosana 4.
  21. Kysymysmerkki. Turha artikkeli, joka ei sisällä tietoa. Artikkelin jälkeen info kysymysmerkistä on pelkkä kysymysmerkki. Mainitaan elämän tarkoitus, mutta ei sanaakaan 42:sta. Ainoa bonus lienee, että artikkelin sisältämässä mallineessa mainitaan kenoviiva. Kenohan on jonkinlainen uhkapeli. Arvosana siis 5.
  22. Kädestä kiinnipitäminen. Wikipedian matka kohti maailman täydellisintä Ihmisenä toimimisen käsikirjaa (2., tyhmennetty laitos) on hyvässä vauhdissa. Harmillisesti artikkelikokoelmista puuttuvat ainakin ”Pyllyn raapiminen”, ”Vaipan vaihtaminen” ja ”Kiittäminen”. Ryhdistäytykää! Aivan toivoton tilanne ei sentään ole, sillä nenän kaivamisestakin on jo artikkeli. Lisäpisteitä huomiosta, että länsimaissa käsistä saavat pitää kiinni vain naiset ja lapset. Tämän ansiosta kammioistaan poistuvat Wikipedian miesmuokkaajat voivat välttää nolot tilanteet. Arvosana 5.
  23. Käsinoja. Juuri tällaisten artikkelien takia kannattaa käyttää Wikipedian satunnainen sivu -toimintoa. Artikkelissa ei liikuta aivan "ovi"-artikkelin tasolla, mutta läheltä liippaa. Artikkeli ei tyydy ainoastaan määrittelemään käsinojaa, vaan jakaa arvokasta tietoa siitä, että käsinoja voi olla paitsi kiinteä, myös "laskettava, kuten joissakin työkoneissa ohjaamoon nousemisen ja sieltä laskeutumisen helpottamiseksi". Kuvaan kaivattaisiin ehkä selvennystä sen suhteen, mikä kuvassa näkyvistä osista on käsinoja. Voisiko sen esimerkiksi korostaa punaisella ympyrällä? Palkitsevaa on myös tsekata myös artikkeli "istuin", jolla on paljon linkkejä muihin mielenkiintoisiin artikkeleihin. Arvosana 8.

L

Työstämässä kirjoitusta On the Resplendent Cities in the Land of Pokémon Franchise: A Vision.
  1. La tempestad. Olettekos kuulleet tästä? En minäkään. Kyseessä on meksikolainen TV-sarja vuodelta 2013. ”Sen pääosassa näyttelee Tuhkimotarinasta tuttu Ximena Navarrete.” Ei ollut tuttu minullekaan. Artikkelissa on valtavasti punaisia linkkejä suomenkieliselle lukijalle täysin yhdentekevien näyttelijöiden kohdalla. Mikä mielipuolisinta, jossain kohdassa näyttelijöiden nimiä ei enää linkitetä. Vaadin perusteita merkittävyysjaolle näiden näyttelijöiden välillä! Arvosanaksi 4.
  2. La Voix humaine. En olisi osannut odottaa, että loppuratkaisu spoilataan minulle kolmen rivin tyngässä. Niin kuitenkin kävi. Kiitti vitusti! 4.
  3. Lady Chatterleyn rakastaja. Tämä täytyy nostaa esiin pelkästään lähdeviitteiden takia: varsinaiset tiedot ovat WSOY:n painoksen esipuheesta/takakannesta ja älyttömän pedestriaanisesti jonkun Daniel Anderssonin toimittamasta, varmasti seikkaperäisesti teoksesta Kirjallisuus kautta aikojen - Antiikista nykyaikaan (2010). Artikkelissa mainitaan myös, että ”Lawrence on saanut kritiikkiä osalta feministeistä hänen tavastaan kuvata naisten seksuaalisuutta”, ja kukapa ei olisi, mutta lähteenä on valitettavasti käytetty Erjan lukupäiväkirjaa, jossa kerrotaan vain blogistin omista vaikutelmista (eikä mainita "feminismiä"). Tässä on jotain varsin hyvin suomenkielistä Wikipediaa kuvaavaa. Arvosana 4. Hävetkää.
  4. Lastenkasvatus. Sarja hukassa olevien uunojen Wikipediaan tekemä sisältö, johon kymmenisen aktiivikäyttäjää on puuttunut, ja sivu on lopulta surkea, epämääräinen epäfaktuaalisuuteen saakka, ja täysin epätietosanakirjamainen, osa 343534645746833534745784. Keskustelusivu havainnollistaa. Ensiversio Ilkant-käyttäjältä ei edes sisältänyt kaikkea nykyisestä lähteettömästä hötöstä, mutta on huvittavaa humaania moralisointia sekin: ”Vapaa kasvatus on vanhemmille helppoa. Vapaasti kasvanut lapsi sopeutuu kuitenkin perinteisin kasvatusmetodein kasvatettua lasta heikommin. Liian kova ja tiukka kasvatus tekee lapsista arkoja. Parasta on kultainen keskitie.” Sopii tyypin jakaa hyviä neuvoja, kun samassa artikkelissa näkyy, ettei hän ole liiemmin altistunut ainakaan ihmisten seuralle: ”Lasten kasvatus päättyy murrosikään, jolloin lapselle kasvaa oma tahto.” Kasvatuksen vika tai ei, koko sotku Ilkantista myöhempiin natseiluihin ilmentää aika huonoja käytöstapoja aikuisilta ihmisiltä, jotka kirjoittavat jotain erittäin luetulle, asiallisena ja puolueettomana tietosanakirjana esiintyvälle sivustolle. Tehkää kaikki jotain mielekkäämpää, kuten tilan raivaamista tappamalla itsenne. Lällällää. Näin rakentava mä oon Wikipedian kasvattamana. Ootte ihan tyhmii, 4.
  5. Latin Lace. Taas vaihteeksi muistutus siitä, miten kirjoitustaitoisetkin ihmiset voivat olla niin pihalla, etteivät tajua mikä tietosanakirja on. Lopetus on paras: "Levyllä on svengaavaa todistusaineistoa siitä, miten Shearing on sovittanut kappaleet romanttisella tavalla latinalaisvaikutteisiksi. Shearingin piano toimii katalysaattorina, joka johdattaa kuulijan ennenkokemattomaan, viekoittelevaan musiikilliseen seikkailuun tyylillä, joka on täydellinen herättämään trooppisia mielikuvia." Artikkeli on ollut tällainen neljä vuotta. Näitä riittää. 4.
  6. Leningradin ydinvoimala. Tämä sivu ei ole sentään enää tynkä. Mutta missä on kuvitus ja linkitys??? Teksti on tilastomaista ja sisältää niin paljon erikoissanoja ja rihkamakieltä, että vähemmästäkin pää särkisi. Arvosana 5.
  7. Leontien Zijlaard-van Moorsel. Urheilija -> 4. Taas sen Tbonen aikaansaannoksia. Bannattakoon hänet jo!
  8. Long Valley -kaldera. Vittu, mitä paskaa! Artikkelin aloittaja ei ollut edes osannut kirjoittaa otsikkoa oikein, vaan Hippophaë joutui siirtämään sivun. Jo tämä seikka takaa arvosanan 4. Muuhun sisältöön ei nyt syvennytä.
  9. Wikipedia:Loukkaava sisältö. Kyseessä on vakiintunut käytäntö, ei artikkeli, mutta juuri siksi sen jo vuosia koskemattomana pysynyt surrealismi ansaitsee tulla esitellyksi. Wikipedian artikkelissa vittu saa sanoa ”vittu”. Kuitenkaan ”muissa yhteyksissä kirosanojen käyttö artikkelissa sen sijaan ei ole soveliasta, kuten esimerkiksi henkilöartikkelin elämäkerrassa henkilön lapsuuden kuvailemisessa.” Mikä esimerkki tämä oikein on? Arvoitus ratkeaa, kun katsahdamme MikkoM:n alkuperäiseen versioon. Se on hillitön ja aivan kuin jostain Peelon artikkelista: ”Esimerkiksi Wikipediassa on artikkeli vittu, jossa vittu-sanasta voi puhua vapaasti käyttämättä peiteltyjä muotoja kuten v*ttu tai v-sana. Toisaalta olisi tarpeetonta kuvailla henkilöartikkelin elämänkerrassa henkilön lapsuutta vitun paskaiseksi.” Kuvia koskeva osio on puolestaan niin ympäripyöreä, että ei mitään rajaa. Ristiriitainen teos, vetinen suutuntuma, kitkerä jälkimaku. Hieman lisää historiallista katsausta: Alkujaan sivun alku- eli ydinosa kertoi, että Wikipedia-artikkeleista ei evätä tietoja ja kuvia vain koska ne voivat loukata. Tämän käytäntösivun kasvattaminen oli tarpeellinen varotoimi ajatellen sensoreita, joita kyllä riittää. Käyttäjä ML ei ole erityinen sensuurin kannattaja, mutta hän vastusti sivun olemassaoloa ilmeisesti täristen siitä pelosta, että se avaisi oven vihapropagandalle tai jotain. ML:n aloittaman kiistelyn jälkeen artikkeli on himphamppua. Pysyvästi vesitetty aloitus kuuluu, että ”muita käyttäjiä mahdollisesti loukkaavan kielen tai kuvien käyttö on sallittua vain silloin, kun se on selvästi tarpeen tarkkuuden tai asiaankuuluvuuden vuoksi. Wikipedia ei kuitenkaan ole vastuussa sisältönsä mahdollisesti aiheuttamasta mielipahasta lukijalleen.” Ei sano niin yhtään mitään. Kastelkaa ja lannoittakaa paremmin käytäntönne jos mielitte olla hyperbyrokraattisia, ja tehän mielitte, 6. Ja käytännön jos jonkin pitäisi olla kiitettävän arvoinen, muutenhan voi seurata vain kaaosta!
  10. Luettelo epätavallisista maantieteellisistä nimistä. <äänensävy=Kyösti Pöystin, voimattomuuteen asti ärsyyntynyt>Voi Jeesus.. !</äänensävy> Lupaavasti ensimmäisenä alatyyliset paikannimet. Johdanto: ”Paikkakuntia, joiden nimi voi muistuttaa jonkin toisen kielen alatyylisestä sanasta. Todellista yhteyttä nimen ja alatyylisen sanan välillä ei yleensä ole.” Mahtavaa. Toki Itävallan kylä Fucking, jolla ei siis etymologista yhteyttä f-sanaan ole[3], on kerännyt kansainvälistä huomiota, mutta entäs nämä seuraavat hihiteltäväksi tänne kerätyt: Kullimaa, kylä Virossa; Paska, kunta Saksassa; Monte Pissis, sammunut tulivuori Argentiinassa? Sitten tulee idioottituristeille hyödylliset guinnessworldrecordsmaiset listat pitkistä, lyhyistä (Ranskan kylän Y artikkelista: ”maailman lyhin yhdessä muiden yksikirjaimisten nimien joukossa”. Kiitti tiedosta.), jotain kuuluisampaa muistuttavista – no tuo viimeksimainittu on jo osaksi kiinnostava, miksi Suomessa on monta Egyptiä? Leikittiinkö exodusta – lähin keksimäni yhteys ymmärrettävämpiin Jerusalemeihin ja Betlehemeihin (mahtava taivutus). Vähänkö siistiä jos olisi nimetty täkäläisiä männykköjä sitten Sinin autiomaiksi, jos oisi Kaislameriä, Midianeja, Siinainvuoria ja Toholammelta löytyisi hiekoittamattoman tien päästä Luvattu maa... Ai niin, joku arvio. Taas taaplataan laadukkaasti: vuorossa ”Paikkakuntia, joiden nimi voi muistuttaa saman tai toisen kielen seksuaalisuuteen viittaavasta sanasta. Todellista seksuaalisuuteen viittaavaa sisältöä nimillä ei välttämättä ole.” Miten joku irvokas sielu Sardiniassa on kehdannut nimetä kylän Tissiksi? Tai Kreikassa Vitsiksi? Entäs sitten Viipurin piirin Kivennapa, jonka sikäläinen nimi on Pervomaiskoje! Venäjäksi se tosin lausutaan palttiarallaa ”pirva” tahi ”peerva”. Minkä lisäksi se on erittäin yleinen sanan первый, ’ensimmäinen’, taivutusmuoto. Tehkää samantien informatiivinen luettelo meidän korvaan hassuista esim. virolaisista sanoista, nuijat. 4.
  11. Luettelo esihistoriallisista eläimistä. Ei hätää, vaikka kykysi eivät riitäkään varsinaiseen artikkelien kirjoittamiseen! Voit sen sijaan laatia Wikipediassa toinen toistaan turhempia luetteloita. Tässä on kaikesta päätellen täydellinen luettelo kaikista tunnetuista esihistoriallisista eläimistä. Jos haluat nähtäväksesi jotakin vielä suuruudenhullumpaa, voit katsastaa "Luettelo eläimistä" -sivun, jonka mukaan esihistorialliset eläimet eivät olekaan eläimiä. Arvosana 4. – Päivitys: Sittemmin poistettu.
  12. Luettelo esperantonkielisistä yhtyeistä. Tämä on taas näiden tällä marginaalisella leikkikielellä taaplaavien höyrypäiden juttuja. (Maailmanrauhaa väkisin keksityllä steriilillä kielellä, jossa on sellaisia kirjaimia kuin Ĵ? Varmasti.) Luettelo on odotetusti arvoton punaisten linkkien kokoelma. Bonuksena linkityksen on hoitanut joku rähmäkäpälä, minkä johdosta Supernova-yhtye linkittää tähtitieteelliseen ilmiöön. Arvosana 4. Hankkikaa elämä.
  13. Luettelo Kuopion nähtävyyksistä. Marginaalinen aihe, josta ei opi mitään tällaisen täysin epätietosanakirjallisen mainostekstin ja luettelon parissa. Monta luettelon kohdista ei ole edes linkitetty. Kyllä se riittää että meillä on tällainen vakuuttavan pitkä lista. Saatanan kotiseutuaktiivit, 5.
  14. Luettelo Pokémon-maailman kaupungeista. Ehkäpä tarpeettomimpia artikkeleita Wikipediassa. Läjäpäin tekstiä ja kuvia aiheesta, josta kukaan kirjoittajaa lukuun ottamatta ei voisi olla kiinnostunut. Eivätkö nämä kirjoittamisen haluiset ihmisotukset voisi kanavoida luomisvimmaansa sitä oikeasti kaipaaviin, tahdoittuihin artikkeleihin? Arvosana 4. – Päivitys: Sittemmin poistettu.
  15. Luettelo Suomen korkeimmista rakennuksista ja rakennelmista. Luetteloon on jostain syystä haluttu sisällyttää radiomastot, nosturit ja poistoilmapiiput. Tietysti kaikki niistä on linkitetty, tosin toistaiseksi kukaan ei ole kirjoittanut artikkelia esim. Smedsbölen tai Pyhätunturin radio- ja televisiomastosta. Sivu voi olla hyödyllinen näyttäviä tuloksia tavoittelevalle järjestäytyneen yhteiskunnan vahingoittajalle. Arvosana 9.
  16. Luettelo Suomen pääministereistä etunimen mukaan. Siis oikeasti. Tämä on jo niin uskomattoman relevanttia, etteivät sanat riitä. "Pääministerinä on ollut kolme Juhoa sekä kaksi Anttia, Maunoa, Rafaelia ja Urhoa." "Pisin pääministerin etunimi on Karl-August (10 kirjainta), joka on myös ainoa yhdistelmänimi. Pisin ei-yhdistelmänimi on Johannes (8 kirjainta)." "Keskimäärin pääministerien käyttämissä etunimissä on ollut 5,30 kirjainta." Loppuun sijoitettu etunimen alkukirjaimen mukaan järjestetty frekvenssilista on silkkaa dadaa. Arvosana 5 luovan hulluuden vuoksi. – Päivitys: Ko. artikkeli poistettiin 10. tammikuuta 2008, kun sen havaittiin vahingoittavan wikitärkeilyä. Poistoäänestyksessä vain Seppo Linnaluoto uskalsi vaatia tämän informaatiopakkauksen säilyttämistä, minkä johdosta hänen nimensä säilyy sydämissämme ikuisesti.
  17. Luettelo tunnetuista autismin kirjon henkilöistä. Todiste joko siitä, että wikipedistillä ei tarvitse olla rahtustakaan lähdekritiikkiä saadakseen sivustolla de facto hyväksynnän, tai sitten vain siitä minkä jo tiesimme (vrt. pakkoruotsi), eli miten Wikipediassa ollaan vähän kädettömiä höyrähtäneiden agendan kanssa. "Luettelo" on ollut vuosia tilassa, joka on huomattu (keskustelusivu), mutta jolle ei ole tehty mitään. Sivun keskeinen, sillä mahtavalla arvovallalla, jonka lähdeviitteiden olemassaolo itsessään antaa, varustettu kappale on tässä:
    ”Koska autismin kirjon oireyhtymien diagnosointi tapahtuu ulkoisen käyttäytymisen perusteella[8], diagnoosi voidaan antaa myös postuumisti, mikäli diagnosoitavan henkilön käyttäytymiselle tyypilliset piirteet voidaan selvittää kyllin luotettavasti. Aspergerin syndroomaan erikoistunut irlantilainen lastenpsykiatrian professori Michael Fitzgerald on julkaissut kaksi tieteellistä artikkelia, joiden mukaan viime vuosisadan merkittävimpiin filosofeihin lukeutuvalla Ludvig Wittgensteinlla sekä kuuluisalla brittiläisellä matemaatikolla Alan Turingilla oli Aspergerin oireyhtymä[9][10]. Cambridgen yliopiston Autismitutkimuskeskuksen johtajan Simon Baron-Cohenin sekä kehityspsykologi Erik H. Eriksonin mukaan on aihetta epäillä, että myös Albert Einstein oli autismin kirjolla[11][12]. Koska Einstein oppi puhumaan vasta kolme vuotta täytettyään[13], tarkka diagnoosi olisi HFA eli lievä Kannerin oireyhtymä[14].”
    Teknisesti tämä ei ole huijausta: onhan mahdollista, että ensimmäinen virkkeistä ei viittaa noissa muissa mainittuihin asioihin. Michael Fitzgerald vaikuttaa vähän akateemiselta monomaanikolta; hän on kirjoittanut kirjoja kymmeniä ja satoja vuosia sitten eläneistä henkilöistä ”todistaakseen”, että, psykiatrin omin sanoin, "the genes for autism/Asperger's, and creativity are essentially the same"[4]. Koska jos luovuuden ja autistiset piirteet olettaa valmiiksi johtuvan samasta syystä, voi luoviin saavutuksiin viittaamalla todistaa autismin ja toisinpäin, varsinkin jos edelleen olettaa, että jokainen mahdollinen sosiaalinen ongelma sekä kaikki piittaamattomuus normeista johtuvat autistisista tulkinnan ja ilmaisun ongelmista. Onhan tällainen hypoteesi omanlaisensa Ockhamin partaveitsi. Ihan tuolla anglosaksiwikissä sentään postuumisti diagnosoiduille on erillinen luettelo, ja sen ensimmäisessä kappaleessa mainitaan eri tunnettujen psykologien kommentit jälkidiagnostikoista yleisesti ja Fitzgeraldista erityisesti: ”parhaimmillaan erittäin hataraa”, ”vääristeltyä näennäistiedettä”, ”suoraan sanoen absurdia”, ”surkuteltava kotiteollisuusala kaikkien Aspergerin löytämiseksi”.[2] ”Mahdollinen Aspergerin oireyhtymä” on tämän suomiartikkelin mukaan myös Beethovenilla. Hänellä saattoi olla Asperger, mutta sitten se on kyllä joka ikisellä lahjakkaalla ja mistä tahansa syystä keskivertoa minkä tahansa verran hankalammalla henkilöllä. Beethovenin AS:ään lähteenä on
    ,Ludwid Van Beethoven http://fi.wikipedia.org/wiki/Ludwig_van_Beethoven
    Arvosana 4.
  18. Luettelo televisiosarjan Päivien viemää henkilöistä. 10.
  19. Luettelo televisiosarjan Salatut elämät yrityksistä, tuotemerkeistä ja puolueista. Ah, Salkkareihin emme olleetkaan vielä törmänneet. Nutia riitti jopa ilman tätä rakasta sarjaa. Nyt vihdoin tavatessamme taas kyselenkin kuulumiset, tietosanakirjaan kuulumiset nimittäin. Paras osio on "Sanomat", tässä se kokonaan: Sanomat on sanomalehti, joka esiintyi sarjassa syksyllä 2010. 4.

M

  1. Mankeli (televisiosarja). Tiedot Kummeli-ryhmän tuotoksista koottujen DVD-boksien julkaisupäivämääristä tulevat epäilemättä vielä ratkaisemaan monia kiperiä tulitaisteluita. Myös "Sarjan sketsejä" -osio juhlii informatiivisuudellaan. Kaiketi nuo sulkeissa olevat asiayhteydestään irrotetut absurdit lausumat ovat sitaatteja. Sellaisiksi osiota kirjoittaneet ysärisketsiviihteessä vellovat jauhoaivot eivät ole niitä osanneet muotoilla, mutta kukapa nyt sellaista tietosanakirjalta olettaisikaan. 4
  2. Maria Syvälä. Pirkanmaalaisen toimittaja-runoilijan täysin ilmeisesti itse itsestään kirjoittama artikkeli koostuu lähinnä peitellyistä ja kankeakielisistä kehuista. Artikkelin kirjoittaneen käyttäjän ainoat muut muokkaukset kohdistuvat Maria Syvälän asuintaajamaan (ja sekin on hillittömän nysvää ylistyslaulua: ”Nykyään omaleimainen ja tunnelmallinen Siuro tarjoaa monenlaista nähtävää ja tekemistä myös vierailijalle. Siuronkosken upeat maisemat kutsuvat vesille kalastamaan tai melomaan. Siuronkallion tunnelmalliset, kapeat kylätiet puolestaan houkuttelevat rauhalliselle kävelyretkelle”). Syvälän ”[t]eoksissa on traagisuutta ja koomisuutta”; niiden teemoja ovat esimerkiksi ”hoivan tärkeys” ja ”haparoivat ihmiset”. Käyttäjä:Siguli Syvälä on koettanut lobata artikkeliin myös merkityksetöntä Lokakuun liike -nimellä kulkevaa (bolševikkiyhteydet epäselvät) liikettä, jonka on perustanut lastensuojelun uhrien tueksi, ja voi olla jopa samaa porukkaa kuin Hikipediassa muutama vuosi sitten aiheesta mesonnut lataamotapaus. Pelastakaa Perheet ry:n jakaman Vuoden perheiden puolustaja -palkinnon voittanut Syvälä esittelee Uuden Suomen blogissaan itsensä samoin töksähtelevin lausein kuin Wikipedia-artikkelissa ja sämplää avokätisesti kansallisvajaamielistä "runouttaan":
    Kansalainen, me toimittajat
    olemme mediasodassa
    väärinajattelua vastaan;
    ei-monikulturisti ei saa kritisoida
    monikulturismia, maahanmuuttoa
    tai islamia
    tahi paljastaa monikulturismin
    heikkoja kohtia
    mutta
    monikulturisti saa kirota
    ei-monikulturistin
    suvaitsemattomuutta ei saa suvaita

    (”Journalismi-Jihad”)
    Arvosana 4.
  3. Marie-Anne Pierrette Paulze. Käytänteiden mukainen artikkelin avausvirke on napakka, aiheestaan jo tiivistettyä ja yksiselitteistä faktatietoa kertova. Yleensä se tunnetaan nimellä määritelmä, eikä sen korvaamisessa kiertelyllä ole kovin yleisesti kyse vaikeastimääriteltävyyden sijaan kirjoittajan asenteellisuudesta. Joka huikealla tapaa onnistuu olemaan sekä hämärä (ilmeneekö tässä feminismi? henkilökohtaiset kaunat Marie Curieta kohtaan?), lähemmässä tarkastelussa räikeä että passiivis-aggressiivinen (viimeinen huomattiin oivaltaessa, että toisiksi viimeisen huomaamiseen tarvittiin lähempää tarkastelua). Ulrika perkele. Arvosana 6-.
  4. Martini. Näin ne pääartikkeli–disambiguaatio-viritykset hoidetaan. Hyvää työtä. Ei voi kuin ennustaa menestystä projektillenne. 4.
  5. Martti Servo & Napander. Täysin aivovammaista luettavaa. "Martti Servo ja Napanderia kuvataan usein 'Martti Servo ja Napander saa hymyn naamalle' tai 'Saa hymyn suupieliin paatuneemmallekin synkistelijälle' -tyyppisesti." Missä tietosanakirjassa on tuollainen virke?! Kaikki umpiturhat mediaesiintymisetkin on pitänyt listata. Ja tämä paranee vaan. "Juhlatuulelle siirrytään lauluissa 'Viikonloppu', 'Tillintallin', 'Hissun kissun lissuun' ja 'Tuntuuko tutulta'. Toisaalta 'Miks kaikki mättää', 'Seuraava päivä' sekä 'Rakkaimmalle' kertovat alkoholin haittapuolista synkistelyyn sortumatta." jne. "Välitassuiksi kutsutut yleisön ja yhtyeen kädenpuristukset, rumpali Juha Lötjösen laulama täysin irrationaaliselta vaikuttava 'Pipopää'-kappale sekä jopa primitiiviseen Servon parkumiseen yltyvä 'Saunan' kertosäe ja yleisön huudatus ovat esimerkkejä tästä. Keikoilla juonnot ovat yhtä absurdeja kuin kappaleetkin ja olennainen osa yleisön ja yhtyeen vuorovaikutusta. Masentuneita kasvoja ei näy." Aivan ylipitkä artikkeli, ja sisältö kauttaaltaan tällaista lööperiä. 4-.
  6. Masa Mainio. Bismillah ar-Rahman ar-Rahim. Varmasti on sillä, joka kirjoittaa tällaisia, paskainen loppu. Ei hän näe, ei kuule; ei osaa lukea edes Masa Mainio -kirjoja, tai ei ainakaan ole antanut niistä samanlaisia kuvauksia. Ugh. Arvosana 4.
  7. Maskotti. Linux-friikkien ja muiden yhtiöiden mainostukseen tarkoitettu hullu artikkeli, jonka varsinainen tieto jää nollaan. Ja se on vasta jäävuoren huippu: artikkelissa on Linux-pingviinin kuvakin. Arvosana 4.
  8. Mendeleyev. Nimi voisi kai olla myös muodossa Mendelejev, kun kerran suomenkielisestä "tieto"sanakirjasta on kyse. Sillä ei kuitenkaan ole merkitystä, sillä suurempi ihme on tämän artikkelin olemassaolo. Umpiturha tatarstanilainen pikkukaupunki, jolla ei ole mitään merkitystä. Umpiturha artikkeli tatarstanilaisesta pikkukaupungista, jolla ei ole senkään vertaa merkitystä. Historiaosuus on kattava, mutta muuten artikkeli polkee paikallaan kuin Mendeleyevin väkiluku vv. 20022005. Sivu paljastaa sen surullisen totuuden, että joku epätoivoinen sielu on jopa tehnyt mallineen "Tatarstanin tasavallan kaupungit". Arvosana 4.
  9. Merimetsot. Voi vittu, bilsa ei kiinnosta ketään! Teksti on sitä paitsi kuin suoraan lasten satukirjasta. Kysymyksessä onkin mahdollisesti tekijänoikeusrikkomus. Lopussa pitkä luettelo rumia punaisia linkkejä. Pari sinistä linkkiäkin löytyy, mutta niitä ei kannata avata, sillä niiden takaa paljastuu vielä kamalampia biologiatynkiä. Ihme kyllä tätä artikkelia ei ollutkaan aloittanut Samulili tai Linnea. 5, tässä on yritystä, mutta parempi olisi ollut olla yrittämättä.
  10. Mikropenis. Artikkeli edustaa surullisenkuuluisaa artikkelisarjaa "Asioita, joita et halunnut tietää". Koska Wikipedian tarkoitus on kuitenkin välittää kansalle yhä mielenkiintoisempia tiedonpalasia (ja niihin kiinteästi liittyviä kuvia), ei tätäkään aihetta ole jätetty kaluamatta. siitä hyvästä, että artikkeli onnistui Wikipedian pitkäaikaisessa tavoitteessa, eli saamaan saman teeman 4D-dokumentitkin näyttämään informatiivisille.
  11. Miloš Zeman. Jos se on presidentti, miksei voi sanoa ennen kahdeksatta kappaletta, että se on presidentti? Ei voi käsittää. Historia kertoo, että ensin Tappinen teki näin, ja sitten Hartz teki mitä tekee parhaiten, eli titaanin voimin saattoi loppuun yhteisen ryssimisen. 4.
  12. "Missä muruseni on". Nää on jotenkin niin hienoja, tulee vanhan ajan Hikipedia-artikkelit mieleen. Tämän Jenni Vartiaisen biisin ”on sanoittanut Mariska, joka sai inspiraation lukiessaan eroottista intialaista runoutta parvekkeellaan kuumana kesäpäivänä”. Kun pidemmän hikiartikkelin tempo on vaatinut jotain väliin ja kirjoittaja on hetkellisesti vain antanut tajunnanvirran viedä, on voinut tulla jotain vastaavaa. Tässä tuo absurdistinen pätkä sitä vastoin on punchline. Aloittelijan kannustukseksi ; siinä Ylen amatööri- stand up -koomikoiden kisassa oli paljon huonompiakin.
  13. Mongolia vuoden 2008 kesäolympialaisissa. Tyhmä ja turha urheiluartikkeli Mongolian joukkueen menestyksestä Pekingissä. Sisältää hassuja kirjoitusvirheitä. Teksti on hupaisan alkeellista tavalla, joka lähenee hellyttävyyden maagista rajaa. Hämmästyttävän paljon jankutusta ja toistoa artikkelissa, jossa on vain kahdeksan virkettä. Ihan syvältä, arvosana 4.
  14. Mosambikin korkein oikeus. Suomenkielisessä Wikipediassa on erilliset artikkelit neljän eri maan korkeimmista oikeusasteista: Suomen, Ruotsin, Yhdysvaltojen ja Mosambikin. Tätä lukiessa syytä on vaikea keksiä, sillä artikkeli on kokonaisuudessaan neljän virkkeen mittainen, eikä kerro mitään, mitä ei voisi päätellä nimestä "Mosambikin korkein oikeus". Artikkelin ainoa pelastus on se, ettei siinä lyhyytensä vuoksi ole huomattavia asia- tai kielioppivirheitä. Arvosana 5-.
  15. Muna vai kana. Asiallinen ja selkeä artikkeli. Ensimmäisen kappaleen ”Munalla tarkoitetaan tässä yleensä juuri kananmunaa” on hauska ja selventää metaforaa hyvin idiooteille, joille avustaja lukee artikkelia ääneen. ”Tieteelliset näkökannat” -osion myötä aihe vaihtuu yhtäkkiä lajinmäärityksen problematiikaksi (hävetkää). Osion alku on hauska: ”Ennen lintuja oli jo erilaisia munista kuoriutuvia eläimiä, joten oli myös munia. Siksi jotkut sanovat vastaukseksi "muna".” 6.
  16. Murray Walker. Asiallissävyistä tekstiä urheiluselostajasta: ”Walker on tunnettu todella innostuneesta ja eläytyvästä selostustyylistään. Murrayn jäätyä eläkkeelle moni on jäänyt kaipaamaan hänen ääntään, joka tuntui nousevan ja laskevan samassa tahdissa ulvovien moottorien kanssa.” Wikisitaatteihin johtavan mallineen vieressä ihan tarpeeton ”Kuuluisia lausahduksia” -osio on varmasti haukotuttavinta ja mitättömintä, mitä olen pariin kuunkiertoon lukenut. 4.
  17. Murrosikä. Ikuinen murheenkryyni, jonka alussa on seissyt kuvaus ”lähteetöntä sepustusta” ties kuinka kauan (ei tosin niin pitkään kuin artikkeli on ollut lähteetöntä sepustusta), mutta josta ei tule luotettavaa, koska kukaan ei välitä mistään. Tarkat iät, joissa jokainen poika alkaa pelata pallopelejä (se oli mainittu ala-astetta myöhemmäksi, joten kirjoittaja on joko tyttö tai todennäköisemmin kouluja käymätön) tai liittyy jengiin (!), ovat lähteneet artikkelista, mutta se on edelleen sysipaska. Älkää minua uskoko, lukekaa itse, aivan vitun sysipaska! Arvosana -17, koska olen pahalla tuulella.
  18. Mustanmeren neuvostotasavalta. Aloittaa vahvasti kertomalla Mustanmeren neuvostotasavallan olleen Mustanmeren rannikolla sijainnut neuvostotasavalta, ja päättää samoilla linjoilla ilmoittamalla että se pian perustamisensa jälkeen liitettiin Kubanin-Mustanmeren neuvostotasavaltaan. Kertomatta jää, minkä meren rannalla Kubanin-Mustanmeren neuvostotasavalta sijaitsi. Arvosana 4. Sietäisi ajaa Mustaanmereen.
  19. Myrsky (näytelmä). Taas Shakespeare-kääpiö. Kuvan maalaajaa ei kerrota. Tälle tulee tylsä, tuttu 4.

N

  1. Nalle Puhin pöllö. Ei v***u! Juuri tällaisia artikkeleita ei Wikipedia kaipaa. Artikkelin lauserakenne on niin yksinkertainen ja hölmö, että äkkiseltään voisi arvioida sen kirjoittajan olevan alakoululainen, ehkä enimmillään 12-vuotias. Fiktiivisistä hahmoista ei ole järkevää kirjoittaa artikkeleita, varsinkaan tällaisia kamalia tynkiä. Ei liene yllätys, että artikkelin on aloittanut anonyymi IP-osoite. 4.
  2. Nicki Minaj. Ylimittainen selonteko. Onko tämä joku huono yritys matkia Hikipedian Cheek-artikkelia? Minajia on siis kutsuttu hiphopin kuningattareksi, mutta eikö se ole jopa siinä genressä tällaisten tekijälle liiallinen kunnia, hän ”erottuvien rytmiensä vuoksi eroaa muista naisräppäreistä”, hän jopa ”yhdistää usein metaforian ja sanaleikin osana työtään”. (Käännetyt lainaukset ovat tässä artikkelissa muutakin huonommin kirjoitettuja.) No mitä suomalaisilta wikipedisteiltäkin nyt voi muka odottaa, mutta pelottavaa kyllä jotkut lainatut kriitikot tai toimittajatkin hehkuttavat Minajin (Minaj'n? Äh, mitä väliä keksityllä nimellä) jotakin monipuolisuutta ”Räppäystyyli”-osiossa kuin esteettistä arvostelmaa tapaillen. Onhan tämän tyypin tekeleet laskelmoimattomampia kuin Lady Gagan, mutta hyvät ihmiset, ehkä tervein tapa digata pinkkiä ja pirstomielistä American Idol -tuomaria olisi pikemminkin tehdä niin vain koska kaikki muutkin ja täysin ilman asian reflektoimista. Siis sivuuttaen varsinaisen artistin. Hän tosin on vakaumuksellinen kristitty, ja hänellä näyttäisi olevan taiteilijanakin ns. sanomaa: ”Tein tietoisen päätöksen yrittää vähentää seksikkyyttä, sillä haluan ihmisten - eritoten nuorten tyttöjen - tietävän, että mikään asia elämässä ei tule perustumaan sukupuoliseen vetovoimaan. Sinulla täytyy olla jotakin muuta, mihin perustaa.” Hieman myöhemmin hän teki tämän kappaleen. Siinä haistatellaan suoraankin tietyllä ruumiinrakenteella varustetuille tytöille, jotka on ensin kertosäkeissä identifioitu niiksi, joita ei varmasti sit kukaan mies tuu haluamaan. Arvosana 4. Turhaa ja arvotonta.
  3. Norja. Tyhmästi tehty ja norjalaisiakin aakkosia sisältävä artikkeli. Ketään ei kiinnosta. Kukaan ei lue. Kukaan ei muokkaa, toivottavasti, ellei sitten se aio parantaa tätä edes luokkaan Parannusta kaipaavat artikkelit kelpaavaksi. Yhtähyvin voisi olla vaikka uudelleenohjeus artikkeliin Tanska. Arvosana 4.
  4. Norther. Taas näitä heviartikkeleita! Sitä paitsi tässä ei edes kerrota yhtyeestä mitään. Oikeastaan pelkät levyt. Informaatioarvoa ei ole! Sitä paitsi Kooma on muokannut tätä artikkelia, ja Jetman on keskustelusivulla osoittanut kiinnostuksensa Northerin edustamaa genreä kohtaan. Tällaista paskaa kuuntelevat ylläpitäjät eivät anna Wikipediasta oikein hyvää kuvaa. Edellä mainittujen desysoppausta tulisi harkita! Arvosana armosta 5, sillä tässä on sentään jotain yritystä, kuten vaikka kiehtova miniatyyrihistoriikki yhtyeen taiteellisen kunnian hitaasta parantumisprosessista metallin kuuntelupiireissä.

O

  1. Off-line paperikonelinja. Täys paska minitynkä, josta ei käy ilmi mitään relevanttia. Sitä paitsi otsikko vaikuttaisi olevan grammaatillisesti inkorrekti. [Myöhempi huomio: Siirrettiin 20.8.07 nimelle ”Off-line -paperikonelinja”. Väärin sekin.] Tästä roskasta on vastuussa Esak, joka ei onneksi ole aktiivisempi käyttäjä. Arvosana 4.
  2. Ohje. Ei siis Wikipedian ohje, vaan tietosanakirja-artikkeli aiheesta ohje. Mutta voi eleme. Jos kaikki Wikipedian artikkelit olisivat tälläisiä, Wikipediasta jäisi jäljelle vain Etusivu, Kahvihuone ja mieletön kasa Wikisanakirja-linkkejä. Tiedon määrä nollilla. Arvosana 4.
  3. Olga Jegorova. Urheilija-artikkeli xO! Todennäköisesti joko Tbonen tai SM:n artikkeli. Pikainen päly historiaan osoitti jälkimmäisen arvauksen paikkansapitäväksi. Artikkeli on muuten hyvä, mutta lopussa oleva ruma malline valitettavasti heikentää sen tasoa niin, että arvosanaksi tulee 4.
  4. Olipa kerran elämä. Asiaa lymfosyyttipoliisien retroasusteista. Jaksoluettelossa linkitetty sangen epäammattimaisesti jaksojen nimet jaksojen käsittelemiin aiheisiin, ja "elämän kiertokulku" ohjaa "evoluutioon". Arvosana 4.
  5. Otsa. Pikku tyngäksi tässä käydään huomattavan paljon harhapoluilla. Hyvän tähden, kolmasosa koko artikkelista käsittelee viittomakieltä! Lisäksi alun korjausmallineet karkottanevat lukijoita. Pitkähkön kritiikin korjauspyyntöön on kirjoittanut joku kalkkis, joka olisi samalla vaivalla mutta inhimillisen mielikuvituksen vähimmäismäärällä varustettuna voinut parantaa sen artikkelin niin, ettei mallinetta tarvittaisi. Kiitoksia kuitenkin otsan sanallisen määrittelyn problematisoinnista Urho Kekkosen avulla. Arvosanaksi tästä surkeasta farssista saatte neloisen.
  6. Ovi. Epävirallisten mutta paikkansapitävien tietojen mukaan eräs Wikipedian hauskimmista artikkeleista. Ehdottomasti lukemisen arvoinen, naurattaa ainakin enemmän kuin Hikipedia. Tämä on ollut jopa yhteistyöartikkelina! Erityisesti kuvatekstin täsmentävä selitys "ovesta pääsee sisälle rakennukseen" on saavuttanut jo lähes legendaarisen aseman. Arvosana 10. Jatkakaa näin!

P

  1. Pakkoruotsi. Ideologisista syistä Suomen kaksikielisyyttä vastustavien laatima sotasivusto. Ilmeisesti artikkeli Suomen kielipolitiikasta oli liian neutraali tälle porukalle. Pakkoruotsi-artikkeli ilmoittaa käsittelevänsä vain erästä nimikettä kieliaineelle, mutta paisuu osioiksi, jotka kuuluisivat muihin artikkeleihin. Artikkelin keskustelusivu on hillitön ja ansaitsisi kunniamaininnan. Etenkin yhden asian soturin, käyttäjä Asterix*:n heittämät herjat opetushallituksen jäsenten taustoista ("kaksi kovaa pakkoruotsittaja hegemonistia [sic]") ja henkilökohtaisuuksiin menevät loukkaukset ovat hillittömiä. Tämä keskustelusivu paljastaa totuuden Wikipedian "neutraalista näkökulmasta" ja muista saduista: yksisilmäiset yhden asian ihmiset tappelevat lapsellisesti omasta ahtaasta ideologiastaan. Kasvakaa aikuisiksi! Arvosana 6+, ainoastaan hulvattoman "keskustelu"sivun ansiosta.
  2. Partisaanien jäljillä. Arvoton nolla-artikkeli paskasta kirjasta, jossa on ruma kansi. Melkoinen saavutus saada yli 200 000 artikkelia, kun sekaan saa mättää tällaista jätettä. Hyväksykää nyt se asia ainakin, wikipedistit, että teidän kirjallisuusmakunne on yleisesti ottaen ahterista ja syvältä sieltä – Stephen Kingiä ja jotain scifiryönää ja sitten näitä ala-arvoisia tusinasotaromaaneja, jotka pitäisi kaikki keittää uusiopaperiksi ja painaa Tuntemattomiksi sotilaiksi. Arvosana 4-.
  3. Pedro Cantero Cuadrado. Eli taas käsittelemme eräs- oho, ei Cuadrado kuulukaan FC Barcelonaan! Räpyttelen silmiäni tästä positiivisesta yllätyksestä. Kyseessä on – jo seitsenkymmenluvulla kuollut arkkipiispa, joka ei artikkelin perusteella tehnyt mitään merkittävää. Tässä tyngässä vain luetteloidaan vihkimys- sun muut ajat ja konsekraattorien nimet. Sen on kirjoittanut Quadriplegia, ja luokasta Katoliset arkkipiispat löytyy roppakaupalla hänen tekemiään yhtä informatiivisia artikkeleita kadonneiden aikojen arkkipiispoista. Quadriplegiahan on tunnustautunut agnostikoksi, ja vitut se mihinkään katolisuuteen perehtynyt ole, mutta silti tekee tällaisia – eli eikö hänellä siis olekaan elämää? 4.
  4. Pentti (nimi). Miksi tarvitsee nimiartikkelissa luetteloida nimen kantajat, ihan kaikki? Mitä tarkoitusta se palvelee? – Erotettuna ”Kuvitteellisista Penteistä” on osio ”Pentti lauluissa”. Nämä faktapentit sisältävät seuraavan: ”Pentti, pyromaani Lapinlahden Lintujen kappaleessa Pentti polttaa taloja albumilla Elämä janottaa.” No selvä. Arvosana 4.
  5. Percy Bysshe Shelley. ”Elämäntavat ja -filosofia” -osio on ihan avuton. 6.
  6. Petteri Punakuono. Ei vittu! Alku on aika perus, mutta sitten… lukekaa itse. Kuvatekstikin on hieno – taiteilijan tosiaan. Arvosana 4. – Päivitys: Nyttemmin höpöosioiden otsikot on karnevalisoitu. Uudessakin versiossa on hyvä kuvateksti.
  7. The Phantom Creeps. Sivu on ollut olemassa vuoden. Juoni-osio on niin hyvä, että tämä saa numeron 8.
  8. Pietari (matkaopas). Kautta Leninin kuppaisten kalsarien, minkä takia tietosanakirjassa on artikkeleita joistain yksittäisistä matkaoppaista? Ilmeisesti Pietarista on suomen kielellä julkaistu niitä vain yksi. Artikkelin leipäteksti kokonaisuudessaan [linkit toimituksen]: "Pietari (engl. Eyewitness Travel Guides ST PETERSBURG) on kovakantinen matkaopas kirja Pietarista. Pikaopas on yhteenveto kaupungin suosituimmista nähtävyyksistä ja tarkoittu helpottamaan matkailijaa paikanpäällä. Oppaassa käsitellään kaupungin ympäristöä, kaupungin osia ja annetaan käytännön neuvoja." Julkaistu alun perin 1998 "Isossa Britanniassa". Pisteet siitä, että kirjoittaja on osannut ihan itse teoksesta keksiä matkaoppaan tekstilajin erityispiirteet, funktiot ja raison d'êtren. Miten kukaan ikinä voisi haluta etsiä tietoa jostain saatanan yhdestä matkaopaskirjasta? Saatana, tungen kaikki vanhat Jugoslavia-Berlitzit Wikipediaan. Että osaa ottaa aivoon tämmöinen. siitä hyvästä, että tämä aivoton kuvatus onnistuu hassusti olemaan ihan kelpo määritelmä itse matkaoppaan käsitteelle olemalla samanaikaisesti täydellisen hyödytön juuri tähän julkaisuun ja aiheeseen liittyvän partikulaarisen tiedon kannalta.
  9. Pim Fortuynin lista. Kuten Pekka Sauri tapasi sanoa Yölinjassa pilasoiton katkaistessaan: ”No niin.” Tämä todella onkin nettitietosanakirjasivujen vastine pilapuhelulle. Se on kuitenkin tehty lähes legitiimiksi minityngäksi, jossa ei vain ollut lähteitä, joten se päätyi kitkijöiden jäljiltä tähän tilaan. Hyvää työtä. 4-.
  10. Pirunnyrkki. Paska minitynkä. Sitä paitsi Pirunnyrkki on oikeasti CMX:n kappale. Aloittaja on tietysti anonyymi IP-osoite. Näiden kolmen erittäin vahvan perusteen vuoksi 4.
  11. Pontain. Tietosanakirjan artikkelien perusjuttuja on sijoittaa artikkelit oikealle nimelle. Tämä on sellaista alkeishuolellisuuden minimiä, jota voi vaatia alakoululaiseltakin, muttei tietystikään suomenkieliseltä Wikipedialta. Pontain on täysin käsittämätön pseudoranskalainen nimi 200-luvulla eläneelle paaville, joka esiintyy latinalaisissa lähteissä nimellä Pontianus. Nimimuotoa Pontain ei tunneta missään muussa Wikipedian kieliversiossa. Kyse on todennäköisesti siitä, että artikkelin luoja, vuonna 2006 kaikonnut käyttäjä Waldemar, on kopsannut oleellisen sisällön enkku-wikin artikkelista Pontian (I) ensinnäkin tajuamatta, että anglosaksit käyttävät tietyistä kreikkalais-latinalaisista erisnimistä omia muotojaan ja (II) toiseksi typottaen koko roskan. Väärällä, hiipasta kiskaistulla ja perustelemattomalla nimellä on tämä paavi suomenkielisessä Wikipediassa esiintynyt jo vuodesta 2006, eikä ketään tietysti kiinnosta korjata asiaa, koska ensin pitäisi olla sen verran sivistystä, että tajuaisi jonkin edes olevan pielessä. Yhtä hyvin voisi Suomen presidentistä olla artikkeli nimellä Urho Kaleva Kekknoen. 4-.
  12. Popol vuh. Mitä? Onko tämä etäisestikään tietosanakirjaan sopivaa sisältöä? Artikkeli on pitkähkö, lievästi eksegeettinen houre, joka alkaa vakuuttavasti kahdella yllättävällä hypyllä: syntaktisesti hieman kämmättyä esittelyä seuraa puskista hieno Sulkakäärme-elegialause, josta teksti jatkuu kursailematta täysin ylettömänä. Eri tulkintoja -osio käsittelee ja vittu vertailee jotain mormoneja säälittävämpien apologeettojen pseudohistorioita, ja jos kirjoittaja ei ota niitä täysin vakavina vaihtoehtoina, hän on kykenemätön kirjoittamaan sen mukaisesti tai ymmärtämään tarvetta sellaiselle. Kaiken muun oudon lisäksi artikkeli sisältää hieman oikeasti kiehtovaa sämpläystä itse teoksesta – tai parafraasia siitä, ei ole sanottu, saati annettu kääntäjän nimeä. Vaikutus-osiolla on oma kykenemättömän ja vihjeettömän autoriaalisen presenssin paatoksensa. Tässä oli vasta osa artikkelin hämmentävyyksistä. Nolointa kuitenkin on, että keskustelusivun mukaan kyseessä on alkuperäisen kirjoittajan jäljiltä yhteisvoimin siistitty versio. Arvosanaksi sivulle epätietoinen 6,5, ja wikipedistien virkamiesyhteisölle Vucub Caquix -papukaijamerkki, sillä kuten artikkeli meille kertoo, ”hän ääntelee kvaak, kvaak, ja hänen typeryytensä on suuri”.
  13. Post-hardcore. Yritäpä saada kuvaa tai edes alustavia tietoja musiikkityyleistä tällaisten avulla. Määritelmän mukaan kyseessä siis ”on hardcore punkista kehittynyt musiikkityyli, joka on osa laajempaa punk rockia. Post-hardcore on kehittänyt hardcore punkia laajasti, kuten post-punk. Post-hardcore on yhdistänyt hardcore punkia lähemmäksi experimental rockia.” That would be aika varmasti ihan kokeellinen rock. Tämän perusteella emme saata kovin luotettavaksi tietää tuotakaan, että myös post-punk olisi kehittänyt HC-punkia eikä vain punkia, sillä kirjoittajalla on selkeästi vaikeuksia ilmaista asioita sanoilla. Mutta saadaanhan asiallisesti sentään selville tyylilajin syntyaika ja -paikka puolen vuosikymmenen ja puolen mantereen tarkkuudella. Vaan auta syntaksia armias, sillä tuolloin ”syntyneet SST Recordsin yhtyeet, sekä washingtonilaiset yhtyeet (kuten Fugazi), olivat hieman erilaiselta kuulostavia yhtyeitä, kuten esimerkiksi Big Black ja Jawbox, jotka yhdistivät noise rockia post-hardcoreen.” Erilaisia keskenään vai verrattuna mihin, senkin tyhmä paska? Tästä ei edes saa selvää, oliko niitä yhtyeskenejä yksi, kaksi vai kolme ja oliko mainituista muita kuin Fugazi Washingtonista. Seuraavassa kappaleessa on artikkelin asiattominta epäanalyysiä: ”Post-hardcore on tyypillisesti rytmikästä ja kovaäänisillä kitaroilla varustettua musiikkia puhtailla vokaaleilla ja huudoilla. Musiikki on tasapainoista ja melodista, osittain räväkkää hardcore punkia sisältävää, hienovaraista ja vapaata.” On hankala sanoa, olisiko artikkeli turhempi nykyisellään vai ilman tätä kuvausta. ”Rytmikäs ja kovaääninen, kitaroilla varustettu musiikki” sopii tyhjänpäiväisenä kuvauksena muuten myös ns. rock-musiikkiin. Bändejä luetteloivan virkkeen asiasisältö on varmaankin kunnossa, mutta siinä on alkeellinen yhdyssanavirhe, ja sitten artikkeli loppuukin. Arvosana 4.
  14. Psykedeeliterapia. Jonkun hallusinogeenientusiastin kirjoittama. Koska tiedeyhteisö ei ole uskaltanut tutkia juttua kovin paljon, ovat psykedeelit terapeuttisia, artikkeli argumentoi. Ja tietysti Aiheesta muualla -linkkilistan ensimmäisenä ovat jotkut Riku ja Tunna. Ei hyvä. .
  15. Psyykikko. Eräs Thin propagandistisista minityngistä. Skepsis ry on aggressiivisemman suomenkielisen tieteishöyryn puutteessa ainoa hyväksytty lähde tällaisille. ”Toiminnassaan heidän on havaittu käyttävän taikatemppuja, huijausta ja itsepetosta.” No shit! Ikään kuin ei olisi kaikille ajattelukykyisille lukijoille selvää, että huijareita on vaikka millä mitalla. Jos ei tehtäisi näitä kategorisia määritelmiä sen perusteella kuitenkaan. Jos ei tehtäisi? ”Tähän mennessä yhtään aitoa psyykikkoa ei ole löydetty.” No haista sit. 4. – Arvioin tämän version, sillä sivun nykyinen muoto (helmikuussa 2014) on sittemmin vandalisoituneen tunnuksen, mahdollisen hikipedistin ansiota. Katsokaapa muokkaushistoriaan: järkevämpi muoto tästä tynkätirauksesta on pitänyt saada muokkaus-sovittelusodalla läpi.
  16. Punainen. Näin luettelomaisen artikkelin lukeminen voidaan tehdä vielä ärsyttävämmäksi vain käyttämällä substantiivin korvaavaa pronominia ("se") uuden kappaleen – ja tässä tapauksessa vielä uuden väliotsikon – alussa, ennen itse substantiivin käyttöä siinä – tähän muuten törmää Wikipediassa aika useinkin. Noh, tämä punainen-artikkeli sisältää älyttömiä yleistyksiä, jotka saavat siinä pysyä, koska niihin on jokaiseen joku yksi niiden suuntaan osoittava tutkimus lähteenä: ”Punainen väri tekee ihmisistä arkoja. Ihmiset välttävät punaista väriä.” ”Punainen edistää suoriutumista yksityiskohtaisista tehtävistä kun taas sininen parantaa luovuutta.” ”Punainen väri saa miehet pitämään samoja naisia entistä viehättävämpinä ja seksuaalisesti haluttavampina.” Miehet, painakaa mieleen: jos nainen pukeutuu lähelläsi aina punaiseen, hän on lukenut tämän Wikipediasta ja kiinnostunut sinusta. Ja idiootti. Vältä häntä. Arvosana 4. Ala-arvoista ja surkeaa.
  17. Päällystö. Ihan tolkuton juttu. Mistä tässä loppujen lopuksi on kyse? Antaa jokseenkin oikeellisen kuvan Wikipedian tasosta yleensä. 4.

R

  1. Rakettiryhmä. Tää pilaa lie? Joku on katsonut asialliseksi copypastettaa pitkän nolotyylisen, tarpeettoman yksityiskohtaisen faniartikkelinsa sisässä mm. saman helvetin tekstikappaleen kahdelle eri hahmolle, nimiä tunnollisesti vaihtaen. Kaikki soperretaan sellaisena haltioituneena epiikkana kuin näissä initioitujen elämänhaluntappajissa tapana on, ja ylipitkä juttu saa täydellisen huipennuksen tolkuttomasta tekstikappaleesesta aiheesta muiden hahmojen vaikeudet muistaa "Butchin" nimeä. Hulluus kasautuu hulluuden perään eksponentiaalisesti kappaleen kirjoittajalla: kuvaillaan Butchin häpeänsekaista kiukkua tilanteessa, jossa hän korjaa nimensä tottumuksesta muiden poikkeuksellisesti muistettua sen oikein; ja aivan lopuksi esitetään tällainen psykologinen arvaus: ”Butch on kyllästynyt tähän nimijuttuun siinä määrin, että hän on jo ärsyynnyksissään välillä harkinnut nimensä vaihtamista, ja koska tämäkin tapahtui takaumassa, lienee oletettavaa, että samainen ajatus on pälkähtänyt hänen päähänsä myöhemminkin.” Vau. Oikeastaan typerryttävämpää, että tajuttoman mitätön sisältö on hoksattu muotoilla tietosanakirjamaiseksi esittelyksi, ei alakouluikäisten suosimaksi lineaariseksi juonipuuroksi. Mielisairasta. Viheliäistä. Menkää hoitoon. 4-.
  2. Rakkauden haudalla. Ylläpitäjän tekemä minitynkä, eikä ole edes tajuttu, että sanoituksen alku ei ole mikään tietosanakirjaan kuuluva mnemoninen apuväline. 4.
  3. Ralph Waldo Emerson. Typerä tynkä. Mainitut vaikuttajat ihan satunnaisesti valittuja. Tekijänä Tomisti, joka luulee olevansa sivistynyt mutta on lopun mallineen mukaan joutunut hakemaan nämäkin knopit enkkuwikistä. 5.
  4. Rannikko. Loistelias jatko Wikipedian laajalle artikkelisarjalle ”Artikkelit, joista esikoululainen tuskin oppisi mitään, vaikka osaisi lukea”. Kuva on todella oleellinen ja selventävä, joskaan kuvatekstistä ei oikein selviä, kuuluuko vasemman reunan puska rannikkoon vai ei. Mutta koska artikkeliin linkittävät läheisesti aiheeseen liittyvät Turpa ja Sortavalan maalaiskunta, olkoon arvosana 5. (Esikoululainen! Muista myös tsekata luokka Espanjan rannikoista.)
  5. Rémi Gaillard. Ranskalainen performanssitaiteilija, joka häiriköi ja rikkoo lakia julkisesti ja kuvaa sen YouTubeen. Idioottimaista toimintaa. "Esimerkkinä vuonna 2002 Lorientin jalkapallojoukkueen voitettua Ranskan cupin, Rémi osallistui juhlallisuuksiin kentällä muiden pelaajien kanssa ja tervehti jopa silloista Ranskan presidenttiä, Jacques Chiracia. Chirac onnitteli Remiä hyvästä pelaamisesta, mikä on ironista, sillä Rémi ei edes pelannut koko ottelua." Idioottimaista tekstiä. 4.
  6. Robert V. Miller. Aloitus- l. ainoa johdantokappale on luvattoman huono. Okei, okei, kyllä siitä sen pointin tajuaa, mutta kun Miller ei oikeasti pyrkinyt myymään sitä, saati että myymisen luonnehtimiseen voisi sotkea translatiivin, saatanan kommunikaatiokyvyttömät DNA-suutarit. Loppu artikkeli on huono, koska siinä on typoja ja kielivirheitä, ja Al Caponen sumuttamisesta kertova kappale jää aivan vajaaksi. Listikö se sen? Miten se edes selitti itsensä eroon alkuperäisen summan maksamisesta? Mistä tapaus on kerrottu (oletan ettei gangsteri ilmoittanut proiisakistisen kompleksin kehittäneen koliikkipsykologin sukunimikaimaa poliisille)? Haluamme tietää! 4.
  7. Roman Eremenko. Taasko urheilijoita? 4.
  8. Rudimentit. Jonkun teinihevipeelon tekemä artikkeli jostain aiheesta, joka ei kiinnosta ketään muuta kuin näitä mainittuja teinihevipeeloja. Kirjoittaja on näköjään nimimerkki Elo. 4.
  9. Rugby-7 Kansainyhteisön kisoissa 2010. Perkeleen perkele tällaisten kanssa. Voi vitun Wikipedia minkä teit, päätä särkee taas koko lopun päivän. Toivottavasti olette tyytyväisiä. 4.

S

  1. Saarinmaan offensiivi. Ei kai joka atolli omaa sijamuotoaan tarvitse? Jos tällaisia keksii, saattaa joskus kannattaa harkita vieroitusta. 4.
  2. Salatut elämät (kokoelma). CD-levytynkä. Ei edes soundtrack: ”Kokoelman kansilehdissä on samannimisen televisiosarjan roolihenkilöiden kuvia ja perusteluita miksi valitsivat albumille juuri kyseisen kappaleen.” 4-.
  3. Salome. Tämän tekemiseen on oikeasti tarvittu 51 muokkausta, yli 20 muokkaajaa. Silti artikkelissa mainitaan – vastuussa tästä on artikkelin luoja 101090ABC – ”Josephuksen kirja Juutalaisten muinaisajat (Antiquities of the Jews)”. Kiitos käännöksestä, nuija. 4.
  4. Seksuaalinen viehätys. Uskomatonta. Tämä ei ole enää edes hauki on kala -artikkeli, tämä on hauki on hauki -artikkeli. Aiheesta muualla -osiossa on linkki MTV3 Helmeen ja toinen Iltalehden sivuille, eikä niistä ensimmäinen edes toimi. Löysin artikkelin Wikipedian Tuoreet muutokset -toimintosivulta, ja journalistin etiikka pakotti minut tarkistamaan, onko se aloitettu vastikään ja siksi keskeneräinen. Ei ollut. Sivu luotiin yli kolme vuotta sitten – asialla oli Thi – eikä sen poistosta ole keskusteltu kertaakaan. 4-.
  5. Serafi. Joo, kristilliseen. 4.
  6. Shinya Terachi. Fanitussivu, joka tarjoaa paljon mielenkiintoista ja relevanttia tietoa, kuten: "Shinya tunnetaan hiljaisena ja ujona, mutta lavalle päästyään on aivan kuin uusi persoona, niin kuin muutkin Dir en greyn jäsenet." Hän "nauraa itselleen". "Chihuahua Miyu on Shinyan tärkein asia maailmassa, näin hän sanoo." "Hän pitää Nalle Puhista" ja "keväästä ja syksystä". Hän ei sen sijaan pidä "tupakoivista ihmisistä". Muutamat oikeinkirjoitusvirheet luovat oman pikantin lisänsä informatiiviseen artikkeliin. Arvosana 4.
  7. Simanala. Parinsadan asukkaan enonkoskelaisesta kylästä on yllättäen vaivauduttu kirjoittamaan vähän muutakin kuin ne normaalit haukionkalat, joita olemme Wikipedialta tottuneet tällaisten aiheiden kohdalla odottamaan. Kirjoittaja on ilmeisesti joku kotiseutuaktiivi, eikä lähteistä ole tietoakaan. Tarkkuutta sentään on: "Kyläkauppa lopetettiin muutama vuosi sitten" ja "nimi Simanala juontaa juurensa aikojen taakse". Tissiensilpomistarinasta plussa. Arvosanaksi lankeaa 5+.
  8. Sinfonia nro 7 (Sibelius). Wikipedian klassista musiikkia käsittelevissä artikkeleissa on usein räikeitä neutraaliusrikkomuksia, jopa suoranaista ylistystä. Se kuuluisi musiikkijournalismiin, ei tietosanakirjaan, varsinkin kun niin harvoin edes lainataan oikeiden kriitikoiden ja tutkijoiden mielipiteitä. Tällaisen musatekstin annetaan yleisesti ottaen kuitenkin kukoistaa ja siitä rakentuvat artikkelit saavat jopa osansa yhteisön äänestämistä erikoismaininnoista, sillä kulttuuriset wikistealaiset olettavat ymmärtämättömyydessään (lievä termi), että tällainen toopeilu edustaa täysin asiaankuuluvaa asiantuntemusta. Kuvattu synti ei edes rajoitu suomalaisten kaltaisten metsäläisten kieliversioihin. Tämä artikkeli on lyhyt esimerkki, jonka kirjoitti joku ASIAM TUNTIA. Hän on puolustanut rikollisten YouTube-linkkien sisällystäkin aukottomasti ja saatanan tyhmästi: ”Siellä ne ovat jo ennestään kaikkien nähtävillä, eivätkä mihinkään katoa, vaikka jättäisikin linkin laittamatta. En siis itse näe niiden liittämistä mitenkään erityisen ongelmallisena varsinkin, koska Tubesta löytyy paljon ihan käypää matskua, joilla pystyy rikastamaan artikkeleita ihan kivasti. The proof of pudding is in the eating, sanoisi englantilainen. Kuva kertoo tunnetusti enemmän kuin tuhat sanaa, varsinkin elävä kuva. Mutta voinhan tietysti olla vastaisuudessa laittamattakin, jos ne häiritsevät.” ([3]) Arvosana 5.
  9. Skitsotyyppinen häiriö, Skitsotyyppinen persoonallisuus ja Psykoosipiirteinen persoonallisuus. Kolme erinimistä artikkelia samasta asiasta. Kaksi näistä on merkitty keskenään päällekkäisiksi, mutta ainakaan vielä ei niitä ole vuosien kuluessa jaksettu yhdistää, vaikka sivut ovat vain hyvin lyhyitä tynkiä. Kolmas artikkeleista huomioidaan toisessa niistä kahdesta edellisestä linkittämällä siihen Katso myös -osiosta, vaikka artikkelien itsensäkin lyhyessä sisällössä niiden aiheet määritellään täysin yksiselitteisesti samoiksi. Vakava kysymys: Mikä teitä kollektiivisesti vaivaa? Tämäkö? Kylmä ja asiaton käytös, ajatus- ja havaintohäiriöt, yhteisöllisestä vastuullisesta toiminnasta vetäytyminen... Arvosana Arvosana Arvosana 444.
  10. Sorvalampi. Tämä on Quadriplegian (ent. Jetman) kirjoittama, asiasisällöltään ihastuttavan epämääräinen minitynkä. Artikkeli ei anna valmiita vastauksia, vaan herättää kysymyksiä: milloin Sorvalampi ”on noussut” uimarien suosioon? Lammen rannalla ”on kesämökkejä” – mutta kuinka merkittävästi kesämökkejä on, esimerkiksi suhteutettuna muihin lampiin tai lammen pinta-alaan? Millä puolella Sorvalampi rajoittuu ”jyrkkään kallioon”? Quadriplegialle voisi myös huomauttaa, että tarkalleen ottaen hehtaarilukema ei ole lammen koko, sillä pinta-alan lisäksi lammella on myös syvyys. Sattuuhan sitä! Se sisällöstä; nyt muotoon. Artikkeli sisältää yhden lyöntivirheen. Pilkku ilman sidesanaa ei suomen kielessä riitä erottamaan toisistaan kahta lausetta, joilla ei ole yhteistä tekijää. Päälauseet, joilla ei ole yhteistä tekijää, puolestaan tulee erottaa ja-sanan lisäksi myös sitä edeltävällä pilkulla. .
  11. "Spank Thru". Nirvana-yhtyeen ensimmäinen demokappale. Ei kun anteeksi, alun perin kappale oli Kurt Cobainin ensimmäisen yhtyeen, Fecal Matterin. Varsinkin artikkelin toinen virke on voinut tulla vain sellaisen olennon kynästä, joka unohtaa ajatuksensa siihenastisen muodon pari kertaa sekunnin sisään. Tarpeetonta sontaa, 4.
  12. Spörerin minimi. Hykerryttävästi kerrottu pikku tarina jostain auringonpilkkujen alennustilasta keskiajalla. Erityisen tähdellistä näyttää olevan muistuttaa silloin tällöin, miten helvetin kylmä todella oli. Artikkelin on kirjoittanut Merikanto. 4.
  13. Steve Reich. Aika hellyttävä (pikku) kokonaisuus. 7.
  14. Sukupuoli ja psykologia. Miten näin kelvottoman lyhyt artikkeli voi olla näin puolueellinen ja näin iltapäivälehti- "Nyt se on virallista" -pitoinen? Miten sen on kirjoittanut käyttäjä, jonka ylläpitäjyyttä vastustivat vain häiriköt ja... En pysty. 4-.
  15. Sunny Lane. Taas näitä tiedon seulomisen ihmelapsia. Myös palkintojen suomennokset ja kaksi kuvaa ovat tarpeellisia. Sivu on ollut koskematta hieman yli vuoden. Valitettavasti Wikipediassa se on lyhyt aika, joten se saatetaan vielä järkeistää. Huumorin arvosana 7-.
  16. Synergia. Saatana kun jo kolmas virke vaihtaa hissukseen aiheen johonkin talouskikkailuihin. Väliotsikoista ”Teologinen synergia” on ainoa asiallinen, muissa on lähteettömiä vajaita lauseita. Vähän. 4.
  17. Syd Barrett. "Barrett oli myös hyvin luova henkilö, mikä on usein tyypillistä ihmisille, jotka kärsivät mielisairauksista." Itse kullakin Wikipedian ylläpitäjällä lienee seinällään taulu, jossa on tämä teksti. Mahdollisesti lähdeviitteen kanssa, sillä sellainen on tiedolle löydetty. "Jugband Blues" muuten on Pink Floydin tokalla albumilla, toisin kuin artikkelissa väitetään. NOLOT. 5
  18. Syntiinlankeemus. Artikkeli sekoittaa surutta ja johdonmukaisesti toisiinsa Raamatun kertomuksen ja sen kristilliset tulkinnat, ikään kuin tämä ei olisi tietosanakirja tai jotain. Johdantokappaleen jälkeen selitetään Genesiksen kertomus lähdeviitteinä sen itsensä lisäksi Roomalaiskirjeitä, sekä mielenkiintoisten tulkintojen kera: ”Aadam täydellisenä ja älykkäänä miehenä, hyvin tiesi mitä kuolema tarkoittaa, sillä hän näki eläinten kuolevan. Näin ollen Aadam pystyi ymmärtämään sen Jumalan varoituksen vakavuuden, että tottelemattomuudesta seuraisi kuolemanrangaistus.” Kaipa sitten niin – mutta seuraava höpökappale on nimeltään ”Kuka oli Eedenin puutarhan käärme?”. Hiton tarkkaan on pitänyt Ensimmäistä Mooseksen kirjaa lukea, että löytää sieltä perusteen käyttää nimitystä ”Saatana Panettelija”. Hän oli ”alun perin Jumalalle uskollinen enkelipoika”, mille lähteeksi toki käy Hesekielin kirjan kertomus Tyroksen ruhtinaan tuhosta – tämä vain räikeimpänä esimerkkinä kirjoittajan vapaasta jakeentulkinnasta. ”Ilmestyskirja paljastaa käärmeen oikean henkilöllisyyden.”
        Toisaalta jo sivun ensimmäinen virke kertoi syntiinlankeemuksen merkitsevän ”uskonnollisia oppeja lähinnä kristinuskossa, juutalaisuudessa ja islamissa”. Tämä on artikkelin ensimmäisen muokkaajan, oikean teologin nimeltään LemonKing, tekstiä. Ei pelkästään osata kertoa, mitä missäkin oikeasti lukee, vaan myös oletetaan toisten tunnustetuista uskomuksista päin helvettiä: tekijä ei tiedä juutalaisuudesta mitään. (On kyllä totta, että siitä voisikin olla vain haittaa teologianharjoituksessa.) Myös artikkelissa Hyvän ja pahan tiedon puu, jonka kirjoittaneella IP:llä ei oletettavasti ole teologin tutkintoa, on muuten nyt seitsemän ja puoli vuotta ja läpi Thin syynin lukenut, että jekut teki ”[k]äärmeeksi naamioitunut Saatana”. Näyttää siltä, että Wikipedian kieliversioista on Simple English Wikipedia valistunein[4]. Arvosana 4.
  19. Särmäkuisma. Tylsä kasviartikkeli, mutta ei ainakaan sentään urheilija tai lentokone, siitä heti alkuun plussa. Tosin heti ensimmäinen lause on rikos neutraalia näkökulmaa vastaan, vai mitä sanotte tämän esteettisen arvostelman objektiivisuudesta: "Särmäkuisma (Hypericum maculatum) on komea keltakukkainen kasvi"? (Kursivointi lisätty.) Kokeillaanpa ihan vain ajatuskokeena samaa menetelmää muiden aiheiden kohdalla: "Urho Kekkonen oli Suomen tasavallan hyvä presidentti 1956–1981." "Lounais-Suomen Maalaistentalo on Alvar Aallon suunnittelema vuonna 1927-1928 rakennettu ruma rakennus Turussa." Hävetkää taas kerran! Arvosana 6-.

T

  1. Takida. Onko Wikipedian jokaisen artikkelin liityttävä jotenkin Japaniin? Yhdentekevä artikkeli yhdentekevästä ruotsalaisesta yhtyeestä, joka on nimetty Hopeanuoli-sarjan henkilöhahmon mukaan. Ja kyllä, arvasitte oikein, yhtyeen jokaisesta albumista ja EP:stä on tehty oma nolla-artikkelinsa, joka paljastaa kappaleiden kestot. Kyllä tällaisia vääntämällä ainakin muokkausmäärät nousevat ja satunnaiset lukijat kaikkoavat... Arvosana 4.
  2. Talos. Lapsellista höpinää Hefaistoksen takomasta pronssijättiläisestä, joka vartioi Kreetan rantoja. Kirjoittaja tekee arvostelmia taruhahmon varustuksen käyttökelpoisuudesta: "Taloksen pronssinen rintapanssari oli kätevä vihollisia murskatessa tai polttaessa." Ulkonäkö-osiossa annettu kuvaus ei vastaa lainkaan kuvituksena käytettyä kreetalaista hopearahaa, jonka kirjoittaja on ajoittanut kuutisensataa vuotta pieleen: kolikko on arviolta kolmannelta vuosisadalta ennen ajanlaskun alkua, ei sen jälkeen. Kirjoittaja arvioi, että Medeia olisi käyttänyt hypnoosia Taloksen tuhoamiseen, ja varmemmaksi vakuudeksi sivulla on linkki Hypnoosi-artikkeliin. Vaikea on selvittää, mistä kirjoittaja on kaikki käsityksensä saanut, sillä artikkeli (jossa ei ole tapahtunut mitään sitten syksyn 2013) on lähteetön. Arvosana 6-.
  3. Tarmo Turhapuro. Voi hyvä luoja, lukekaa nyt tätäkin paskaa jostain yhdessä elokuvassa esiintyneen hahmon elämästä: "Niin kuin Uunokin, Tarmo sanoo olevansa "johtaja", vaikka hän ei ole sitä. Hän aloitti nousukkaan uransa keräämällä tyhjiä pulloja. Hän kyllästyi toimenkuvaansa ja alkoi sen myötä kerätä täysiä pulloja. Täysiä pulloja hän ei löytänyt kahteen vuoteen, mutta kertoi että niiden etsiminen oli kuitenkin paljon hauskempaa. Tarmo Turhapuro on myös myynyt isoäitinsä Afrikan alkuperäisasukkaille." Tällaista tekstiä voi tietosanakirjaan kirjoittaa vain vandaali tai täydellinen idiootti. Jätämme sen asian yleisön ratkottavaksi. "Hänen vaimonsa oli siitä ihan hämillään, että miten joku voi olla tuollainen "reikäaivo", kun ei ole oppinut kymmenessä vuodessa ruotsia yhtään. Tarmo sanoi siihen vihaisena, että hänellä ei ole kielipäätä. Tarmo Turhapuro on aina ollut erittäin isänmaallinen ja luonnehti kotimaataan usein "tuhansien mahdollisuuksien maaksi"." Voi saatana, lopettakaa! LOPETTAKAA JUMALAUTA! 4------- JA TAPPAKAA KAIKKI VERISESTI ILMAN SÄÄLIÄ LYÖKÄÄ HEIDÄN KALLONSA MÄS
  4. Televisiosarjan Simpsonit alkutekstijakso. Todella, siis todella perinpohjainen artikkeli Simpsonien introsta. Ei varsinaisesti selkeä tai jäsennelty kuitenkaan. Aina on hyvä aloittaa tietosanakirja-artikkeli, kirjallisuusessee tms. pikkutarkalla juoniselosteella, varsinkin, jos aiheena olevan pätkän on jokainen ihminen nähnyt. Ne loput saisivat käsityksen nopeammin hakemalla netistä tämän videon kuin taistelemalla Wikipedian jaksonumeroita, sarjan edetessä tehtyjä pieniä muutoksia ja kirjoittajan mielestä hauskimpia variaatioita kasvavan juonikuvauksen läpi. Eräs tekstikappale kuuluu kokonaisuudessaan: ”Ensimmäisellä kaudella näkyi kuvaa, kun Lisa ajaa tietä pitkin pyörällä. Sitten hän ajaa kuoppaan ja kypärä ja kirjat pomppaavat.” Nähtävästi Wikipedialla on myös yhtä infantiili luetteloartikkeli televisiosarjan Simpsonit vakiovitseistä. Eikö sen sarjan formuloituminen ja hidas kuolema ollut teille vielä tarpeeksi masentavaa? Arvosana 4.
  5. Tengrela. Täysin turha aihe, josta ei riitä mitään mielekästä kerrottavaa. Näin lyhyeksi artikkeliksi ”Tengrela” sisältää kohtalaisen paljon kämmäyksiä, kuten hauskan virkeparin ”Järvi tunnetaan virtahepojen suuresta määrästä. Niitä näkee aamulla tai illalla.”, "Eurooppa"-sanan linkittämättä jättämisen ja viimeisen päättövälimerkin epäammattimaisen puuttumisen. 4.
  6. Theopaskhitismi. Todella nimensä veroinen: paskaa. Nämä ammoisten aikojen filosofiat eivät kiinnosta ketään, ihan kuin nykypäivässä ei olisi tarpeeksi murehtimista. Artikkelin on aloittanut joku Vinksu, joka käyttäjäsivullaan julistautuu optimiseksi Wikipedian tulevaisuutta kohtaan. Lisäksi hän on deletionisti, mutta eventualisti. Trolli? Artikkeli on tynkä ja aihe on niin mielenkiinnoton, kuiva, että arvosana on tässäkin tapauksessa 4 !!!!! xD
  7. Thomas Jefferson. Hämmästyttävän yksipuolinen, jopa asenteellinen artikkeli, jonka oikeakielisyys on ajoittain vajonnut jopa Hikipedian tasolle. Jeffersonin urasta Yhdysvaltain presidenttinä kerrotaan... öö, rivin verran: "...oli Yhdysvaltojen kolmas presidentti". Miehen poliittista filosofiaa syväluodataankin sitten jo ihan kuuden rivin voimalla. Loput kolme neljäsosaa artikkelista käsittelee herran orjaomistuksia (sinänsä tosin ihan relevantti aihe) ja sitä, oliko hän "sillai" Sally Hemmingsin kanssa. Artikkeli aiheuttaa lähes yhtä pahaa myötähäpeää kuin Hikipedian lukeminen. Arvosana 6-.
  8. Tiedeoppi. Luultavasti Tomistin tai Cyborg Orangutan model-123:n käsialaa. Turha ja tarpeeton käsite, josta kukaan ei ole koskaan kuullutkaan. Oppia tieteestä ei ole. Tästä ei ole artikkelia missään muuallakaan! Uutta tutkimusta! 4!
  9. Tikkipeli. Käsittämätöntä soopaa, josta kukaan piirin ulkopuolinen ei ymmärrä hölkäsen pöläystä. Aloittaja on tyngistään tunnettu nimimerkki Tynkänen, joka ei edes tajunnut tätä merkitä tyngäksi. Niin huono artikkeli, että alkaa oksettaa. 4.
  10. Tulkoon joulu. Tynkä- mutta kuitenkin ylipitkä artikkeli iskelmätähtien ja ala-asteen laulattajien rivisuosioon päässeestä gospel-joululaulusta. Karseasta sanoituksesta kuuleekin niin käännytysmeiningin kuin sanoittajan kasvaneen kitscheimmän popkulttuurin sisällä ja mieltävän uskontonsa varsinaisen sävyn ja sisällön sitä noudattaen. Artikkelin on kirjoittanut ylläpitäjä Ville Siliämaa. Suorastaan nerokkaasti nimetyn Kappale-väliotsikon alla on omistettu kaksi tekstikappaletta, siis tyystin liikaa, sanoituksen synnylle, luonteelle ja historialle. Sanoittaja Pekka Simojoen mukaan "se on ajatusten virta, eräänlainen sukellus lapsuusvuosien jouluihin, kuva siitä mitä lauluntekijä haluaisi jouluna tehdä." Hoh hoijaa. Arvosana 4,5.
  11. Tuoli. Tuoli on ollut yhteistyöartikkelina tammikuussa 2006. Artikkeli on hyvin samantyyppinen kuin toinen wikiyhteistyön taidonnäyte ovi. Artikkelissa ovat tiedot kohdallaan, tuoli on "suunniteltu yleensä yhden kerrallaan istuttavaksi" erotukseksi penkistä. Myös väliotsikot, kuten tuolin Symbolinen merkitys ja Teräsputkituolista modernismin vertauskuva ovat melko sykähdyttäviä. Artikkelin paras osa on sokerina pohjalla aivan lopussa tuolinjalkojen ("tuolin istuinosaa yleensä polven korkeudelle kannattava pystysuuntainen osa") kuvauksen yhteydessä. Erittäin selväksi käy mm. se, että "muotoilun perusteella puutuoleissa olevia jalkoja voidaan kutsua suoriksi jaloiksi, jotka ovat melko suoria tai kaarevia tai sorvijaloiksi, jotka ovat pyöreiksi sorvattuja". Mutta missä on pyörätuoli? Eikö Wikipedia olekaan esteetön sivusto? Arvosana 7.
  12. Turkkilaiset. Kymmenen vuotta kehittymättömyyden alhossa mädännyt tekele. Ota ryyppy joka kerta, kun luet tekstistä sanat turkki tai turkin. Neljän virkkeen mittaan venynyt lähteetön paska päättyy laveaan kiteytykseen: "Turkkilaisuus ja turkkilaisnationalismi ovat Turkin valtion mukaan perusseikkoja turkkilaisten identiteetissä." Turkkilaisuus siis kuuluu turkkilaiseen identiteettiin; tästä tietoiskusta voit kiittää Wikipediaa. Arvosana 4.
  13. Malline:Täsmennys Kanadan postilyhenne. Kaikkien aikojen tarpeettomimpia mallineita. Näitä on lisääkin. Kirkonkirous.

U

  1. Uinti kesäolympialaisissa 1900. Näiden taulukkoartikkeleiden kahlaaminen (mihin en todellakaan ole ryhtynyt järjestelmällisesti) on kuin faraoita opiskelisi. Enimmäkseen nimiä ja numeroita, jotka jättävät vähän kylmäksi, mutta välillä hätkähtää persoonan tullessa esiin kuten tämän artikkelin aloitusvirkkeessä. Se on tehty muodon vuoksi, nopeasti, ja pyllähdyskämmäten. 4-.
  2. Uncyclopedia – Wikipedian artikkeli "Hikipedia" on vain uudelleenohjaus tähän sivuun, jossa ei ole meistä edes omaa osiota! Itse asiassa se on konsensuksella sieltä poistettu. Kaiken maailman Naurunappulat kyllä Wikipediaan kelpaavat käyttäjätilastoineen. Joten voisiko kyse olla sisällön poistamisesta paheksumisen (katkeruuden?) vuoksi? Kun Hikipedia-osio vielä oli olemassa, niin oli henkilökohtaisesta loukkaantumisesta johtuva käyttäjä IA:n oma tutkimuskin, jonka poistamiseen tarvittiin hikipedisti. Arvosana: 4. Säälittävää ja alhaistakin.
  3. Uniapnea. Niin, minähän en tästä aiheesta tiedä itse asiassa mitään, joten en voi arvioida artikkelia sinällään. Mutta sen voin sanoa että osio ”Perimällä on vaikutusta uniapnean syntyyn” on kuitenkin sekä hauska muutenkin että mahdottomuudessaan tulla ymmärretyksi. 8.
  4. Uusliberalismi maittain. Kuten tunnettua, Wikipedian käyttäjät saavat suoltaa tietosanakirjaan suoraa propagandaa, hölynpölyä ja omia typeriä mielipiteitään sikäli kuin ne ovat oikeanlaisia. Uusliberalismi maittain on tekemällä tehty luettelointiartikkeli, jossa ollaan Patomäki-profeetan ja hänen yhden kirjansa absoluutin totuuden sekä Watti-käyttäjän siitä tekemien tulkintojen varassa. Heti artikkelin alussa julistetaan, että "[e]nsimmäinen uusliberalistinen valtio oli Augusto Pinochetin Chile vuonna 1973". Näin siitä huolimatta, että diktaattori ei lisäillyt maansa nimeen määrettä uusliberalistinen missään muodossa, eikä talouspolitiikassaankaan juuri termiä käyttänyt. Lähde? Älä naurata... Mutta koska kaikki pahaksi todistettava on aina liitettävä diktaattoreihin, on niin tehtävä tietysti nytkin. Mitään tieteellis-tiedonvälityksellisiä ambitioita koko sivulla ei selvästikään ole, vaan sen tehtävänä on osoittaa ns. uusliberalismi sellaisena kuin kirjoittaja ei siitä tykkää maailman pahuuden ruumiillistumaksi. On suuri häpeä Wikipedialle, että tällaista propagandaroskaa, joka sisältää valheiden ja vääristelyn ohella täysin käsittämätöntä kielioppia ("Margaret Thatcherin politiikka oli brittiläisen Harveyn mielestä uusliberalistisempi kuin USA koskaan. Kuitenkin Krugmanin mukaan New Deal loi hyvinvointivaltion USA:n 30-luvulla heikompana kuin monissa rikkaissa maissa, erityisesti terveydenhoidossa."), ei poisteta suoraan ja käsketä kirjoittaa kokonaan uudestaan, mielellään jonain muuna kuin henk. koht. todisteluesseenä ja myös sellaisessa muodossa, että se liittyisi jotenkin uusliberalismiin ja että siitä ymmärtäisikin jotain. Vaan ei. 4. – Päivitys: Nyttemmin poistettu. Ihan kahdesti. Toivoa siis on.
  5. UVB-76. Englanninkielisestä Wikipediasta selviää kyseessä olevan venäläisen radioaseman, joka lähettää vuorokauden ympäri toistuvaa bzzz!!-ääntä ja joskus kryptistä puhetta, eli siis jonka tarkoitusta tai omistajaa ei julkisesti tiedetä. Suomenkielisestä Wikipediasta selviää kyseessä olevan venäläisen radioaseman. Kun aihe on tällainen, olisi suotavaa mainita jonkinlaisesta arvoituksellisuudesta ennen kuin ensimmäisessä kappaleessa kertoo mihin asemaa on vuosien saatossa siirretty ja mitä tunnusta se käyttää – kysyy jo taitoa jättää ”kuuluvan puheen mukaan” pois. Koko sepustus on no mitä vittua nyt taas? -osastoa ja hämmennys vain lisääntyy, kun on lukenut engl. artikkelin: välillä tuntuu, kuin olisi kömmähdelty yrittäessä kääntää uudelleenjärjesteltyjä osia siitä, välillä näkee selkeästi artikkelissa olevan omaa tietoa – mutta onko kyseessä kenties jonkun hullun salattu totuus aiheesta vai vieraantunut venäjän armeijan radioiden tms. jne. harrastaja, joka ei tajua ennakko-oletuksen, että tässä nyt luetaan alan rakastetuinta tietokirjaa, puuttuvan lukijalta? Oletteko vain jättäneet tarkentamatta, mikä on armeijan viestinvälityksen yleistä käytäntöä, mikä siihen viittaavaa tämän aseman lähetyksissä? OLETTEKO VÄHÄN JÄTTÄNEET HÄÄÄÄÄH?? 4.
  6. Uvby. Artikkeli vaihtoehtoisesta tähtien väri-indeksijärjestelmästä. Ylipitkän aloitusvirkkeen tehtävänä on tiputtaa kyvyttömämmät hahmottajat kelkasta, eikä helpota yhtään, miten sen mukaan Bengt Strömgrenissä väri määritellään neljällä värillä. Väri määritetään väreillä? Maallikon on mahdotonta ymmärtää artikkelista mitään. 4.

V

  1. V-S Bussipalvelut. Täysin turha artikkeli ilman mitään, mikä voisi hyödyttää näitä bussipalveluita käyttävää ihmistä. Tekijä siis harjoittaa tässä julkisesti fetissiään irtonaisiin faktoihin, jotka ovat yhteismitattomia mielenkiintoisuuden kanssa. Jumalauta, minä en tiedä, mitä on Turun ”palvelulinjojen P1, P2 ja P3 liikenne”, eli kun artikkeli sanoo V-S Bussipalvelujen hoitavat mainitut liikenteet, en oikeasti tiedä, mitä yhtiö hoitaa. Jos tietäisin, mitä nuo peet ovat, tietäisin aivan varmasti myös, että yhtiö hoitaa ne! Artikkeli sisältää myös kuvan bussista. 4.
  2. Vahinko. Kukaan ei ole huomannut, että Wikipediaan on eksynyt liikakasvua poteva Wiktionary-artikkeli. Reipas hyppäys väliotsikkoon, joka käsittelee jo sivun aiheen yhtä ainoaa merkitystä, mutta jolla ei ole vastinetta niistä muista merkityksistä, on Wikipediassa maan tapa. Ketään ei kiinnosta poistaa alkusekoiluja ja yhdistää sivua "vahingonkorvausoikeus"-sivuun, vaikka se väliotsikkokin linkkaa sinne. Vittu mitä paskaa. 4.
  3. Vala Mal Doran. Tyhmä vamppi tyhmästä lapsellisten penikoiden tieteissarjasta. Kukaan, kukaan ei tarvitse tuollaista esoteerisilla termeillä varustettua juoniselostusta. Se voi tulla tarpeeseen ainoastaan a) hupina tai terapiana kirjoittajalle itselleen, joka on paska ihminen ja pian tuhlannut esiteini-ikänsä ja jonka pitäisi heti keksiä parempaa tekemistä tai b) koululaiselle, jonka pitää äkkiä tehdä aiheesta kirjoitelma – ja jos ope ei huomaa sitä plagiaatiksi, hän voikin saada kutosen. Arvosana 5.
  4. Verkehrsverbund Berlin-Brandenburg. Sivu väittää kertovansa saksalaisesta joukkoliikenneyhteisöstä, mutta on itse asiassa kokoelma punaisia linkkejä, joista ei koskaan voi edes tulla mitään. Vai luullaanko Wikipediassa, että joku oikeasti kirjoittaisi artikkelin aiheesta "Ostprignitz-Ruppiner Personennahverkehrsgesellschaft mbH"? Arvosana 4-.
  5. Malline:Vihamielisyys. 1. [5] 2. [6] 3. Kukaan ei tee mitään kolmeen vuoteen. Suht mahtavaa töpeksintää. Papukaijamerkki!
  6. Vihreä kirja. Vai vielä libyalaisen Muammar Gaddafin. Puhukaa samointein georgialaisen Josif Džugašvilin runoista,itävaltalaisperäisen vangin Adolf Hitlerin manifestista sekä argentiinalaisen moottoripyöräilijän päiväkirjoista. Ihan huonoa! Arvosana 4.
  7. Viljo Rantanen. Uskomattoman hyödytön. 4-.
  8. Vincent Kartheiser. Ei jumalauta miten turha näyttelijäartikkeli! Luetteloa lukuun ottamatta täys tynkä. Vain triviaa-osio on mielenkiintoinen. Annettakoon arvosana 5.
  9. Visio. Käkätettävän huono artikkeli. Alun korjattava-malline on kyllä rehellinen: Täydellisen tyhjää lässytystä. Ei lähteitä. Ei määritelmää. Muunkieliset artikkelilinkit vievät aivan eriaiheisiin artikkeleihin. Ym. Mutta eipä vaan kukaan ole korjannut tätä artikkelia, joka on ollut kokonaisuudessaan hyödytön paska aloittamisestaan lähtien eli tätä kirjoitettaessa reilun kymmenen kuukauden päästä vuosikymmenen ajan. Se on erittäin kova suoritus. 4-.
  10. Vitun neljätoista. No tässä ei paljoa jääty jahkaamaan. Erittäin masentava. 6.
  11. Viuhahtaminen. Runsaasti lähteettömiä väitteitä ("Yleensä viuhahtamista ilmenee enemmän miesten kuin naisten keskuudessa ja sen voi liittää myös opiskelijakulttuuriin") sisältävässä artikkelissa on sen lyhyyteen nähden runsaasti (2) kuvia, koska wikipedistien mielestä pyllyn näyttäminen tietosanakirjassa on niin hauskaa. Artikkelissa käytetään niinkin asiallisia käsitteitä kuin nakuilu, ja oikeinkirjoitus on tätä työstäneille henkisesti 12-vuotiaille hyypiöille haasteellista. Opimme sentään sen, että iho on mukana kannettava esine: "Muun muassa The Sun tabloidi-lehti [sic] on tunnettu useasti toistuvista tempauksista, joissa lehti maksaa urheilukentille tms. juokseville viuhahtajille, joiden ihossa tai muussa mukanaan pitämässä esineessä mainostetaan kyseistä lehteä." Artikkeli sisältää viittauksen äärimmäisen irrelevanttiin Fuck For Forest -aktivistiryhmään, josta joku onneton pervo on tehnyt kahden virkkeen nolla-artikkelin. Kuvatekstit on valittu hieman epäjohdonmukaisesti: kuvassa, jossa esiintyy kymmeniä ihmisiä, kuvatekstinä on "Viuhahtaja", kun taas kuvassa, jossa esiintyy kaksi henkilöä, tekstinä on "Viuhahdus". Valitettavasti kuvateksteistä ei selviä, kuka on kuvien viuhahtaja, tai onko punapaitaisen naisen läsnäolo välttämätöntä viuhahduksen onnistumiseksi. .

W

  1. Whedefit Gesgeshi Woude Henate Ethiopia. Etiopian kansallislaulu.
    ”Suomeksi

    Marssi eespäin rakas äiti Etiopia

    Kunnioita kansallisuutta joka on vahva Etiopiassamme kansallinen ylpeys näkyy, hohtaa joka puolelle rauhan, oikeudenmukaisuuden ja ihmisten vapaudentasa-arvoon ja rakkauteen me uskomme kansana Vahvana perustana, emme hylkää ihmisyyttä Olemme ihmisiä jotka elävät työn vuoksi perinteen taival on ihmeellinen, ylpeän perinteen rakastajatar luonnollinen sulo, urhoollisten ihmisten äiti me suojelemme sinua – meillä on velvollisuus Etiopiamme, elä! Ja anna meidän olla ylpeä maasta”
    Juuh elikkäs. Artikkeli huomioitu Napoleonin kompleksit -blogissa. Ollut täsmälleen tällainen seitsemän vuotta. 4-.
  2. Wikipedian kritiikki. Antaa aihetta aiheenaan käsittelemäänsä. Heti aluksi malline ilmoittaa, että koko artikkeli on nyt, 2014, yhä jämähtänyt vuoteen 2009. Artikkeli etenee hieman sekavasti. ”Artikkelien tarkkailu on kuitenkin parantanut huomattavasti Wikipedian luotettavuutta sen alkuajoista, väärä tieto poistetaan yleensä nopeasti”, joopa joo – väärää välimerkkien käyttöä ainakaan ilmeisesti ei. Ilmiöstä, josta on jo annettu esimerkki, annetaan toinen pohjustaen ”joskus tätäkin voidaan kiertää”. Ai niin, mahtavin virke: ”Encyclopaedia Britannican päätoimittaja Dale Hoiberg on arvostellut Wikipedian tiedon laikuttaisuutta [häh?], mikä johtuu kirjoittajien vapaudesta kirjoittaa haluamistaan aiheista.” Relatiivipronomiinin täytyy olla tuossa nyt jo tahallaan väärin, jotta merkitys vittuilisi Hoibergille. 5.
  3. Wilhelm Amatius Tötterström. Ensin voisi luulla, että kyseessä on joku Speden elokuvien henkilöhahmo, mutta ei. Kyseessä on arkkitehti, joka syntyi Helsingissä ja kuoli Helsingissä. Oiva krapulapäivien piriste. Arvosana .
  4. William Faulkner. Viisastelevaa, sisällöllisesti lievästi sanottuna kyseenalaista sanaripulia, jossa kukaan ei tietysti ole vuosiin nähnyt mitään ongelmaa (tai sitten kukaan ei ole sattunut sivulle, koska wikipedistit eivät ole kuulleet mistään Faulknerista). Kirjoita joku essee kouluasi varten, perkele, jos tahdot saattaa maailmaan typeriä virkkeitä kuten "Tajunnanvirtakuvauksen avulla Faulkner luo teokseen suuremman intensiteetin ja elämäntunnun kuin olisi mahdollista perinteisellä, koulukielioppiin nojaavalla ajatusreferaatilla." Ja opimme myös, että Faulkner "sovelsi", siis ilmeisesti tietoisesti hyödynsi, romaanissaan ihan yksiselitteisesti Freudin, jota ei ollut koskaan edes lukenut, "sielunelämän kolmijakoa idiin, minään ja yliminään. Quentin Compsonin tajuntaa kuvaavassa luvussa näkyy, miten liian dominoiva yliminä esimerkiksi syyllisyydentuntojen muodossa estää minää toteuttamasta idin viettikäskyjä ja miten yliminän tukahduttama id samalla pyrkii tietoisuuteen kiertoteitten kautta patologisena tapana konstituoida maailmaa." Lähteitä? Tulkinta joltain ammattikriitikolta, jonka nimi olisi viitsitty mainita tässäkin? No, ehkä vielä joku päivä... Kun tätä naurettavaa paatosta, jolle ei ole annettu yhtikäs mitään mielipidelähdettä, koetettiin siivota, eräs Wikipedian aktiivisimmista ylläpitäjistä kumosi sen, koska, no, niin. Sitten käyttäjä, henkisesti tyhjä idiootti Iivarius lätkäisi sivun alkuun tarkistettava-mallineen, jonka selitystekstissä vähättelee tarkistamisen tarvetta; hänen mukaansa nämä korkealentoiset tulkinnat siis ovat luultavimmin oikeita, koska "valtaosa artikkelista on lisätty kolmessa muokkauksessa, joten artikkeliin voinee luottaa; tuolloin ei ollut tapana merkitä lähteitä". Hienoa. Toivottavasti olette ylpeitä itsestänne kaikki. – Ja on muuten jo tarpeeksi hölmöä samaistaa modernismi ”spatiaaliseen muotoon” (tietenkään ”avaruudellinen” ei käy, vaan pitää briljeerata vierasperäisellä sanalla) mutta arvosanaksi tulee 6 eikä 4, koska ”spatiaali muoto” on linkitetty! Eri hauskaa.

X

  1. X. Artikkelin sisältö oli pettymys. X on nimittäin miltei yhtä suuri legenda kuin asdf. X on eräänlainen taikasana, joka tarkoittaa
    ”Tiedemiehillä ja taiteilijoilla on rikas mielikuvitusmaailma.”
    – artikkelissa Mielikuvitusmaailma 5. heinäkuuta 2008 – 14. kesäkuuta 2009[5]
    asdfin tavoin kaikkea, mutta ei mitään. Artikkelin aloitti Aulis Eskola, joka on nähnyt kaiken, muttei koskaan mitään. Miksi näistä kirjaimista itse asiassa tehdään artikkeleita? Antaa Wikipediasta huonon kuvan! 4.
  2. X Factor USA (2. tuotantokausi). Artikkelin varsinaisen aiheen laittaminen sulkeisiin otsikossa on ihan retardia, mutta niinpä ovat tällaista ohjelmaa perinpohjaisesti seuraavat ihmisetkin. Ne, jotka kirjoittavat niiden tuotantokausista tilastomaisia artikkeleja Wikipediaan... brr. 4.
  3. Xena (hahmo). Mikä onneton sielu tekee tällaisen naurettavan hehkutusartikkelin soturiprinsessa Xenasta? Varmaan pitkäraajainen amatööridigikuvausta harrastava myöhäinen pariutuja, jonka eroottinen elämä on jäänyt tällaisten perään kuolaamiseen. (Ja minä kun pidin oikeita leffatähtiäkin ihastuksina säälittävinä, mutta tämän valossa ei nyt kyllä pornotähdetkään sitä ole.) Tosin en edes osaa kuvitella kunnolla Xena-fania. Arvosana 4; bonuksena mainittakoon, että vielä ei-merkittävämmistä sivuhahmoista Gabrielle ja Jukseri on molemmista turhat kahden virkkeen artikkelit, joita ei ole merkitty tyngiksi.

Y

  1. Yhdistetyn maailmancup 1997–1998. Oletteko miettineet, miksi oikeissa tietosanakirjoissa ei ole artikkeleja tällaisista aiheista? Juuri siksi. Arvosana 4.
  2. Yiff. Että tällaista. Myöntää itse käsittelevänsä naaleille fantisoitua paritteluääntä, jota pidetään yleisesti tyhmänä ja ärsyttävänä. Kömmähtää rakenteen suhteen ja kaiken. 4.
  3. Yodŏk / Yodok. Kiitos. Tämä oli nyt hauskinta pitkään aikaan. Joku nyhverö on lisännyt "Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla" -mallineen, vaikka nämä ovat vaihtoehtoisia kirjoitusmuotoja täysin samalle asialle. Yodokin mukaan "Piirikunnassa sijaitsee Yodokin keskitysleiri" ja Yodŏkin mukaan "Piirikunnassa sijaitsee eräs KDKT:n suurimmista valtiollisista maatiloista, nimittäen Yodokin kwan li su" – tuo linkki uudelleenohjaa aivan oikein sinne leirille. Trollejahan kyllä maailmaan mahtuu, mutta mitäs sanotte siitä, että ennen uudelleenohjausta oli Yodokin kwan li su tällainen artikkeli. IA tuhosi sen perusteella "tästä on jo artikkeli" (Hän jaksoi yhdistää artikkelit, tai ainakin pyyhkiä toisen, sen sijaan että olisi vain käyttänyt klikkauksia mallineiden lisäämiseen. Hyvä!) eikä kukaan välittänyt tarkistella käyttäjän "Sozialismus Fachmann SF" muita tekemisiä. Yodŏkin maatilamaininta lisättiin samaan aikaan kuin tuo hassutteluartikkeli. Siitä on semmoiset kaksi vuotta. 9-.
  4. Yoshimitsu. Satunnainen sivu -painikkeella saa nähtäväkseen näemmä vain albanialaisia jalkapalloseuroja, bulgarialaisia voimistelijoita, turhia japanilaisia bändejä – tai sitten tällaista kvasifiktiivistä pelisontaa: "Yoshimitsu on aavesamurai, joka pystyy pumppaamaan itselleen lisää terveyttä, sekä tekemään itsemurhan." Tätä artikkelia lukiessa jälkimmäinen vaihtoehto käväisee kyllä mielessä. Oli luotettavuuden kanssa miten tahansa, niin ainakaan Encyclopedia Britannica ei julkaise tällaista ongelmajätettä. Arvosana 4.
  5. Yuzu (virvoitusjuoma). Norjalainen virvoitusjuoma. Yhden lauseen artikkeli. Yuzunmakuista, kuulemma, mutta itse yuzusta ei ole artikkelia, niin että aika venäläistä rulettia tämän juominen näillä tiedoin olisi. Artikkelin luokasta ”Gransin virvoitusjuomat” löytyy samanpituisia artikkeleja kahdeksan. 4.
  6. Yökyöpeli. Mitään hyötyähän näistä ei ole, mutta ainakin lieventävänä tekijänä näiden tekijät ovat oikeasti 12-vuotiaita. Jokainen päättäköön arvosanan itse.
  7. Yölento (kirja). Hauki on kala -artikkeli, jossa kerrotaan enemmän Saint-Exupéryn toisesta kirjallisesta teoksesta. "Hän oli sekä kirjailija että lentäjä, joten tämän kirjan aihe oli hänen sydäntään lähellä." Sitaatin perusteella pitää kaiketi päätellä, että kirjan aihe on kirjailijuus ja lentäminen, aihetta kun ei suoraan kerrota artikkelissa. Koska nämä jutut nyt vaan pitää tietää, niin laitetaanpa tuohon kuva jostain argentiinalaisesta julisteesta vailla mitään selitystä siitä, miten se liittyy artikkelin aiheeseen tai mihinkään. Tämä sivu on tiedon pimittämisen suurenmoinen taidonnäyte, joka ei kerro aiheestaan yhtä kämäistä kopulalausetta enempää. 4-

Z

  1. Zestaponi. Georgialaisesta kaupungista, jossa ei liene mitään kiinnostavaa, ei kerrota mitään lukuun ottamatta tietoa, että jalkapallojoukkue FC Zestaponi on sieltä. Sanonko mistä tämä. 4.
  2. Zombi. Hei oikeesti. Tämän artikkelin kuvituksessa on mies zombiksi maskeerattuna. Miten se on mahdollista, kun kukaan ei ole nähnyt zombia. Epäjohdonmukaista, 4.

Å

  1. Å. Artikkeli on minitynkä ja puolustaa pakkoruotsia. Mutta se on silti erinomainen artikkeli, koska se pistää kirjainten merkittävyydet puntariin. Kumpi on merkittävämpi kirjain, A vai Å? Kumpi pitäisi säilyttää suomen kielessä, E vai Å? Tarkista se ja vertaa Wikipedian artikkeleiden A ja Å pituutta! Tästä syystä arvosanaksi tulkoon 7-.

Ä

  1. Äiti. Tämä artikkeli alkaa kyllä lupaavasti: "Äiti on biologinen tai sosiaalinen naaraspuolinen jälkeläistensä vanhempi." Repeilyttävää. Kuka nyt ei tietäisi? Artikkelin taso jatkuu huonona, mutta lopusta saattaa löytyä jälleen pari hauskaa repliikkiä. Tiesitkö muuten, että alkuperäinen äitiä tarkoittava sana suomen kielessä oli emo? Itsestäänselvyysartikkeleiden sarjaa, mutta ei silti lähelläkään artikkelin Ovi tasoa. Arvosanaksi armosta 5.

Ö

  1. Öismäki. Kuuluu kaikkien aikojen tarpeettomimpiin minitynkiin. Tuleeko mieleen ketään, joka menee Wikipediaan etsimään artikkelia Tallinnan kaupunginosasta? 4.
  2. Övörhangai. Mongolian provinssi ja punaisia linkkejä. Tällä ei ole muuta arvoa kuin krapulainen nimi. 4.

Muut

  1. 266 eaa.. Edustakoon tässä hitonmoista määrää samanlaisia vuosi"artikkeleita" maailmanajoilta, joilta on vain vähän tarkkaa dokumentaatiota, niin että näissä artikkeleissa on vain tyhjät otsikot Tapahtumia, Syntyneitä ja Kuolleita. Lyhyesti: mitä vittua? 4.

Suositellut artikkelit

Nämä artikkelit ovat Wikipedian yhteisön itse hyväksymiä ja tarkastamia, tarkkoja, hyvin kirjoitettuja ja relevanttisisältöisiä, sanalla sanoen suositeltuja artikkeleita.

  1. Radiohead. Tässä on kieltämättä paljon informaatiota. Sisältöä ei ole hankala ymmärtää ja sivulta löytää linkkejä ja kirjallisuusvinkkejä. Se ei tarkoita, etteikö artikkelissa olisi noloja virheitä. Heti kolmannessa kappaleessa: ”Albumi Hail to the Thief (2003), oli yhtyeen viimeinen albumi levy-yhtiölleen, EMI:lle.” Pilkuista ensimmäinen demonstroi erästä ko. välimerkin ärsyttävimmistä väärinkäyttömetodeista. Historia-osion alkumetreillä yhtye ”äänitti demoja, kuten Manic Hedgehog -demon”. Oliko demonauhoista siilijuttu jotenkin erityisen demo? Vähän voisi tarkentaa, että millä lailla.
        Siinä kielioppi, eteenpäin. ”Radioheadin kolmas albumi, OK Computer (1997), nosti yhtyeen jo maailmankuuluksi. Albumia pidetään yleisesti 1990-luvun albumien virstanpylväänä.” Kerro kuka tekee, hei, kerro kuka tekee! Ei tuommoisia ”yleisesti aatellaan et se on yleisesti kaikkein parhaimpia” nyt suositeltuun artikkeliin, hei pliis. Eikä ole maailmaa mullistava. Siellä ole kuin Paranoid Android ja Lucky. Joka tapauksessa pitäisi ainakin yksilöidä, että albumi teki yhtyeestä rock-historian parhaan nimen omaan joidenkin popcorneihinsa tukehtuvien, perspektiivivammaisten aikalaiskriitikoiden mielestä ja sitten huomata, että lause kuuluu korkeintaan tuonne yhtyebiografian sokkeloihin hukutetuksi.
        Vuoden 2000 kokeellisen, kovasti elektronisen Kid A:n[6] myötä Radioheadin tyyli muuttui kerralla paljon. Wikipedian ensimmäisen kuvauksen mukaan albumi on ”musiikiltaan ja sanoituksiltaan minimalistinen”. Kid A on minimalistinen erityisesti ja nimen omaan kappalerakenteiden puolesta: useassa kappaleessa on vain yksi kuvio, jonka päälle muu enemmän tai vähemmän siihen sopiva (on siellä dissonanssiakin tässä suhteessa) kasaillaan. Jutut, jotka ”voi soittaa” ja soitetaan yhtä aikaa, myös hiljenevät vuoron perään, ja sittenhän päällä on toistumattomia laulumelodia-”säkeistöjä” ja yllättäviä instrumentteja tulemassa kasvattelun jälkeen tekemään omiaan, ja kun soundimaailma on rikas, voi lopulta sanoa minimalismin olevan kaukana. Eikä ko. levyä edeltävän tuotannon biisit muuten mitenkään musikologisesti monimutkaisia olleet. Toisin sanoen Wikipedian kirjoittaja ei ole tutustunut aiheeseen tai ei kykene ymmärtämään musiikkia tai käyttämänsä sanan merkitystä, tai sitten vain tuskaili jonkin käännöstyönsä kanssa ja päätyi tällaiseen irtonaiseen väitelauseeseen, joita Wikipedian käyttäjillä ei koskaan ole ollut mitään ongelmaa pinota vasemmalla kädellä artikkeleiksi.
        Tyhjänpäiväisiä virkkeitä löytää ihan hyvin. Antakaamme pari esimerkkiä. ”Yorke oli kuitenkin yllättynyt siitä, että albumia pidettiin vaikeana ja epäkaupallisena. Hänen mielestään levyn ei ollut tarkoitus olla vaikea eikä radikaali”, ja viite johonkin haastattelulähteeseen, jonka olisi ympäripyöreyksien, joista ei selviä mistä Yorken reaktioon-reaktiossa oli kysymys oikeasti, sijaan voinut antaa yksinään. ”Monet kriitikot vertasivat 1990-luvun loppupuolella ja 2000-luvun alkupuolella eri yhtyeitä Radioheadiin.” Vau, kristallinkirkasta. Ei elä lisää linkkiviitettä, siitä tulee tehdyn tuntunen.
        ”Yhtyeen perustamisesta saakka Yorke on johtanut Radioheadia. Vuoden 2000 haastattelussa hän sanoi, että yhtye toimii kuin "YK, ja Yorke on Yhdysvallat". Poikkeus tähän on laulujen tekeminen.” Mitä, eikö tämä ollut yhtye, siis sellainen, joka, tota, tekee lauluja? Sävellykset ovat tiimityötä, se selviää hetkinen myöhemmin. Eli epäselväksi jää Yorken pojan johtajuus. Bändin johtaja merkitsee sen ns. keulakuvaa? Sitä jonka perässä muut kävelevät keikalla lavan ympäri? Jostakin tämän pestin merkitys pitäisi päätellä, mutta kun kaikki meistä eivät ole juuri tämän bändin niin suuria faneja, että tajuaisimme sen työskentelytavoistakin jotenkin intuitiivisesti. Lopulta Yorken kuuluisan kolossaalinen ahdistus helpotti sen verran, että hän ei enää näemmä tarvinnut tätä assistant-to-the-regional-manager-nimekettään: Hail to the Thiefin rennoissa nauhoituksissa vuonna 2003 syntyi uusi johtamistapa, eikä Yorke ollut enää niin selvä johtaja kuin aikaisemmin.” Selvä! Artikkeliteksti pitäisi voida ymmärtää lukematta niitä haastatteluja ja lähdekirjoja.
        Mikä pahinta, artikkeli jankkaa alusta lähtien lukiessa ihmeellisen kauan joistain typeristä listasijoituksista ja myyntiluvuista eri maissa, sekä toisaalta kertoo meille, miten ”yhtye teki kiertueen Australaasiassa ja Lähi-idässä vaihtaakseen maisemaa ja vähentääkseen paineita. Silti Yorke koki tilanteen ahdistavaksi” (yllätys yllätys), mutta lopulta ”noin yhdeksän tai 12 kuukautta The Bendsin julkaisemisen jälkeen” kitaristi Jonny Greenwoodista ”alkoi tuntua, että teimme oikein kun perustimme yhtyeen” (tuo on oikein sitaattimallineessa). Artikkeli äänestettiin suositelluksi 100 % kannatuksella. Eikä siinä edes ole mainintaa eräästä Radioheadin uran suurimmista hetkistä, esiintymisestä äänivieraina South Parkin shakespearelaisessa ”Scott Tenorman Must Diessa”. Arvosana hävetkää.
  2. Uskonpuhdistus. Artikkeli on ollut suositeltu vuodesta 2008 ja epäonnistuu heti otsikossaan kaikenmoisen neutraalin näkökulman suhteen. Hupaisaa keskustelusivua (joka on tyystin autioitunut vuoden 2008 jälkeen) lukemalla näkee, miten paljon wikipedisteillä on ymmmärrystä neutraalista ja pejoratiivisesta terminologiasta. Kaikille vähänkään älykkäille on ilmiselvää, että uskonpuhdistus viittaa terminä siihen, että jotain likaantunutta puhdistetaan ja palautetaan alkuperäiseen ja oikeaan asuunsa. Yhtä hyvin espanjankielisessä Wikipediassa voisi siis saman artikkelin pyöräyttää nimelle saatanallinen harhaoppi. Kaikki vähänkään vakavamieliset uudenaikaiset historialliset julkaisut ja ajantasaiset oppikirjatkin viittaavat uuden ajan alun protestanttiseen liikehdintään ensisijaisesti järjestään nimellä reformaatio, joka on neutraali eikä ota kantaa siihen, kuka oli opillisesti oikeassa, tai onko edes mahdollista olla opillisesti oikeassa. Reformaatio on täysin yleiskielinen, ymmärrettävä, vakiintunut ja yksiselitteinen ilmaus, jossa on suomalaisesta näkökulmasta vain se vika, ettei se avoimesti liputa Lutherin & co:n puolesta paavinuskoisuuden lämmintä paskaläjää vastaan. Mutta yhä edelleen tönöttää artikkeli läpeensä puolueellisella nimellä, ja vahvin keskustelussa tämän puolesta esitetty argumentti on käyttäjä Jinin briljantin aukoton toteamus "[u]skonpuhdistus on vakiintunut Suomen kieleen eikä se ole myöskään mikään värittynyt ilmaus". No hyvä sitten. Vähän sama kuin enkku-Wikipediassa Yhdysvaltain sisällissota olisi nimellä War of Northern Aggression, joka on niinikään ollut etelävaltioissa eli pääasiallisella tapahtuma-alueella ihan vakiintunut eikä näin ollen mitenkään värittynyt ilmaus. Neutraalisuuspisteet siis viemäriin ennen edes itse tekstiin pääsyä. Hyvin alkaa.
        Aloituksen tiivistelmäkappale ei yllättävää kyllä ole erityisen kelvoton tai harhaanjohtava, mutta asiaan päästään heti, kun paneudutaan asiaan hieman syvällisemmin, kuten Wikipediassa yleensäkin. Meitä valistetaan, että Innocentius VIII oli esimerkki "turmeltuneista renessanssipaaveista". Eikö oikeasti ole jotain neutraalimpaa tapaa kertoa asia, esim. herätti laajalti pahennusta tms. tietosanakirjamaista? Paavinistuimen tilaa valaistaan anekdooteilla, jotka ovat toki itsessään hauskoja: "1400-luvun lopulla etevän lääkärin kerrotaan pystyneen tutkimaan paavin hovissa kaikkia siihen aikaan tunnettuja seitsemää kuppatautia." Yksi kokonainen tekstikappale käsittelee pelkästään Julius II:ta laadittua häväistyskirjoitusta, jota ei yhdistetä oikein mihinkään. Kokonaisia hallintouria summataan hirveisiin yleistyksiin tyyliin "keskittyi mieluummin sodankäyntiin kuin uskonnolliseen työhön". Kaikkiaan kuvaus Lutherin toimista on huomattavan yleisluontoista ja välttää puuttumista kaikkiin vähänkään ei-konkreettisiin opillisiin kysymyksiin, joita ei voi tiivistää lantti kirstuun kilahtaa -tyyppisiin mainoslauseisiin. Vaikuttaa tämän artikkelin perusteella siltä, että reformaatiossa, anteeksi, uskonpuhdistuksessa, oli kyse vain peräkkäin tapahtuvista vastavedoista ilman ideoiden ja ajatusten, teorioiden ja käsitysten sekaantumista tähän kaikkeen. Lutherin ja katolisen kirkon oppien ristiriidoista jää erittäin hämärä käsitys, jos sitäkään. Esimerkkejä tapahtumista, joissa jotkut tunkeutuvat jonnekin ja nylkevät jotkut tyypit siellä vastavedoksi jollekin aiemmalle esimerkille, jossa jotkut toiset kaltattiin ja heidän kirjoituksensa poltettiin toisaalla, on kosolti, mutta yleiskuvan muodostaminen on tekstin perusteella vaikeaa. Talonpoikaissodat ja vastareformaatiot vedetään samalla yksittäisiä esimerkkejä ja anekdoottisuutta painottavalla linjalla, ja artikkelin lopussa lukija on todennäköisesti aivan pyörällä päästään, ellei tunne aihetta jo entuudestaan. Lopun musiikkikappale vaikuttaa olevan lähinnä yhden unohdetun englantilaissäveltäjän mainostamista, sen sijaan Bachia tai Mendelssohnia ei mainita.
        Kieliasu, ilmaisutavat ja ilmaisun logiikka horjahtelevat jatkuvasti. Kuvatekstin mukaan Aleksanteri VI on "yksi historian arvostelluimmista paaveista". Mainitaan tapahtumia ja verilöylyjä, joiden tekijöitä tai kohteita ei ilmoiteta: "Erimielisyydet purkautuivat paitsi sotina, myös verilöylyinä ja vainoina. Tunnetuimpiin niistä kuuluu Pärttylinyön verilöyly, jossa arvioidaan saaneen surmansa noin 30 000 ihmistä." Milloin, missä ja kuka tappoi ketä? Ylipäänsä kieliasu vaihtelee keskinkertaisen kömpelöstä ("Jo aiemmin uskonpuhdistajana Skotlannissa toiminut Knox oli paennut maasta Marian tultua valtaan ja tutustunut Calviniin Genevessä sekä jyrkentynyt tämän kannattajaksi ja palannut vuonna 1559.") suoranaiseen epätarkkuuteen ja ambiguiteettiin ("Kun jumalanpalveluskieli oli Englannissa vaihtunut latinasta englantiin Edvard VI:n valtakaudella syntyi myös uusia musiikin muotoja." Vaihtuiko Eetun valtakaudella jumalanpalveluskieli, vai syntyikö silloin uusia musiikin muotoja – vai tapahtuivatko tuolloin kenties molemmat? Ei voi tietää!)
        Kuvitusta sentään on runsaasti, mukana itäsaksalainen seteli ja gif-animaatio, joka pitäisi havainnollistaa "[u]skonpuhdistuksen leviäminen ja vastauskonpuhdistuksen vastaisku" ilman selvitystä siitä, mikä on animaation aikajänne ja mistä tilanteesta se alkaa: nämä jätetään lukijan pääteltäviksi.
        Artikkeliin länsimaiden historian suuresta käännekohdasta ja huomattavan monimuotoisesta prosessista on saatu koottua peräti viisi lähdeteosta, joista yksi on musiikkihistoriaa ja toinen Maailmanhistorian pikkujättiläinen. Arvosanaksi 6-.

Katso myös

Viitteet

  1. Mannerismi lienee jokin ziganistinen taidesuuntaus; odotamme Wikipedian täsmennystä asiasta.
  2. Tässä se eksaktimmin: tekstin ilmaisumuodoilla vähiten väliä l. ei vitunkaan.
  3. Wikipedian Fucking-artikkelissa hieno selvitys: fucking on englannin kielen alatyylinen sana, jota tarkoittaa sukupuoliyhdyntää. Kuin pahasti alkaakaan jo heittää pronomineintaju, jos noin taivuttaa? Ei varmaan saa mitään vastakaikua kielellisessä muistissanne jos huomautan, että kyllä lisäksi on aika laajalla alueella pejoratiivisen ja adjektiivin edessä neutraalinkin korostava adverbi?
  4. http://www.telegraph.co.uk/science/science-news/3326317/Albert-Einstein-found-genius-through-autism.html
  5. lauseen poisti hikipedisti
  6. perkeleellisti parempi kuin se toisteinen & perusteettoman laahaava kotimikroaffirmaatio, muuten